Vähä Korentijärvi
| Vähä Korentijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Valkeakoski |
| Koordinaatit | 61°18′19″N, 23°58′21″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Vanajaveden alaosan alue (35.22) |
| Laskuoja | oja Korentiojaan [1] |
| Järvinumero | 35.223.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 96,3 m [1] |
| Rantaviiva | 1,292 km [2] |
| Pinta-ala | 0,10953 km² [2] |
| Tilavuus | 0.000081 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 2,2 m [3] |
| Valuma-alue | 1,3 km² [3] |
 Vähä Korentijärvi | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Vähä Korentijärvi [2][1] on Pirkanmaalla Valkeakoskella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Vanajaveden alaosan alueeseen. Vähä Korentijärvi on osa Korentiojan valuma-aluetta.[2][1]
Maantietoa
Järvi on 500 metriä pitkä, 300 metriä leveä ja sen pinta-ala on 11 hehtaaria. Siihen laskee neljä lyhyttä soiden kuivatusojaa, joista yksi tuo luoteen suunnasta suon vesiä. Järven laskuojaa lähtee kaakoisrannasta ja yhtyy 350 metrin jälkeen Korentiojaan noin 200 metriä Korentijärven alapuolella. Veden laskennallinen viipymä järvessä on järven mataluudesta johtuen 100 vain vuorokautta, vaikka sen valuma-alue on pieni. Korentijärvi sijaitsee vain 350 metrin etäisyydellä. Järven rantaviivan pituus on 1,3 kilometriä. Järven lähiympäristössä on sijainnut vain yksi maatila, mutta sen lisäksi ranoihiin on rakennettu neljä vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet Pyörönmaalta tai Valkeakosken Vanhakylästä.[2][1][4]
Vedenlaatu
Järven vedenlaatua on tutkittu loppukesällä 1995. Se on humusjärvi, jonka vedenväri on ruskea, koska siihen on liuennut humusta. Vesi on lievästi sameaa ja sen sähkönjohtavuus on normaalilla tasolla. Veden happamuustaso oli humuksen määrään nähden normaali ja koska veden puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä, ei ole välitöntä vaaraa järven happamoitumisesta. Järvi on matala ja veden lämpötilakerrostuminen muodostuu lieväksi. Pintaveden happipitoisuuden kylläisyysaste oli 74%. Talvella jääkannen alla happi saattaa kuitenkin kulua vähiin veden sisältämän humuksen hajotessa. Sekä fosforipitoisuudet että typpipitoisuudet ovat noin kaksinkertaiset luonnontasoon nähden. Koska valuma-alue on pääosin karua metsäseutua, kohdistuu järveen pientä hajakuormitusta. Vedn ravinnetasot ovatkin rehevöityneen järven tasolla. Järven virkistysarvo on tyydyttävällä tasolla.[3]
Historiaa
Vuoden 1959 peruskartassa ”Vähä Korentijärven” ja ”Iso Korentijärven” välinen kannas oli raivattu pelloksi, joita isännöivät kaksi maatilaa. Myös Vähä Korentijärven länsipuolella oli peltopalstoja, jotka kaikki päättyivät järven rantaan. Järveen kaivettiin ensimmäiset suo-ojat 1970-luvulla. Vuoden 1976 kartassa peltojen määrä on vähentynyt ja samalla rantaan on ilmaantunut kolme vapaa-ajan asuntoa, joita on tullut sittemmin muutama lisää.[5][6][7][8]
Lähteet
- ↑ a b c d e Vähä Korentijärvi, Valkeakoski (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 12.1.2017.
- ↑ a b c d Vähä Korentijärvi 42009. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 12.1.2017.
- ↑ Vähä Korentijärvi, Valkeakoski (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2114 12 Metsäkansa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1959. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 12.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2114 12 Metsäkansa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1976. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 12.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2114 12 Metsäkansa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1981. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 12.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2114 12 Metsäkansa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1992. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 12.1.2017)
Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2)
| Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Kokemäenjoen alue (35.1) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
| Pyhäjärven alue (35.21) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vanajaveden alaosan alue (35.22) | noin 15 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vanajanselän alue (35.23) | noin 25 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Moisionjoen valuma-alue (35.24) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Myllyojan valuma-alue (35.25) | noin 15 kohdetta Mäyhäjärvi • Tervalammi • Ilvankajärvi • Ruokolammi • Iso Kausjärvi • Kyynäröjärvi • Vähä Kausjärvi • Korkeajärvi • Paattakaisjärvi • Tuljamo • Tervajärvi • Haapalammi • Kirveysjärvi • Yräysjärvi | ||||||||||||||||||
| Oikolanjoen valuma-alue (35.26) | noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Lontilanjoen valuma-alue (35.27) | noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Tarpianjoen valuma-alue (35.28) | noin 70 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Koskenjoen valuma-alue (35.29) | noin 15 kohdetta Karstunjärvi • Onkemäenjärvi • Ahvenjärvi • Hirvijärvi • Vähä-Mälitty • Iso-Inha • Pikku-Inha • Iso Arajärvi • Vähä Arajärvi • Kirveslammi • Särkijärvi • Sarvijärvi • Pikku Oravajärvi • Iso-Kiilo |
