Mäyhäjärvi

Mäyhäjärvi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Pirkanmaa‎
Koordinaatit	61°17′27″N, 23°51′02″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue	Myllyojan valuma-alue‎ (35.25)
Laskuoja	oja Myllyojaan [1]
Järvinumero	35.250.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	94,4 m [1]
Rantaviiva	11,638 km [2]
Pinta-ala	2,08764 km² [2]
Saaria	5
Mäyhäjärvi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Mäyhäjärvi ^[2][1] on Pirkanmaalla Lempäälässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Myllyojan valuma-alueeseen.^[2][1]

Maantietoa

Järven pinta-ala on 209 hehtaaria ja sen vedenpinnan korkeus on 94,4 metriä meren pinnan yläpuolella. Järvi sijaitsee Lempäälän kirkosta 4,5 kilometriä kaakkoon maatalousvaltaisella seudulla. Se on alueensa huomattavin järvi. Sen sijainti on kuitenkin sellainen, että sillä on vain yhdeksän lyhyttä tulo-ojaa. Mäyhäjärven laskujoki on Myllyoja, joka lähtee järven pohjoispäästä. Se alittaa valtatien 3 ennen kuin se yhtyy kuivatettua Tervajärveä kiertävään kanavaan sen alajuoksulla noin 1,3 kilometriä ennen sen laskemistaan Vanajaveden Ahtialanjärveen.^[2][1][3]

Järvi on 3,2 kilometriä pitkä, 1,3 kilometriä leveä ja sen rantaviivan pituus on 11,6 kilometriä. Järven rannat ovat savipohjaista peltomaata, moreeni- tai hiekkapohjaista metsämaata. Järven yli kulkee harju, joka saapuu luoteisrantaan Lempäälän kirkon suunnalta, ja kulkee järvenpohjassa näyttäytyen välillä Pitkäsaarena, ja kiipeää kaakkoisrannassa Leponokan kohdalta ylös järvestä jatkaen siellä kohoavalle mäelle. Vastakkaisella rannalla harjua ovat Eevansaari ja Tupsuluhta niminen luoto. Näiden lisäksi järvessä on vielä kaksi pientä rannanläheistä luotoa.^[2][1][3][4]

Rannoilla on toiminut kahdeksan maatilaa, joiden pellot ovat edelleen viljelyssä. Rantaan on rakennettu muutakin asutusta ja niiden lisäksi siellä sijaitsee lähes 60 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet yhdysteiltä 3041 ja 13773. Valtatie 3 ohittaa järven 800 metrin etäisyydeltä.^[2][1]

Historiaa

Jääkauden loppupuolella seudulla virtasi ohenevan mannerjäätikön alla jäätikköjoki, joka keräsi uomaansa ympäristön moreenista huuhtoutunutta savea, hiekkaa ja kiviä. Niistä muodostui jäätikköjoen tunneliin harjumainen muodostuma, joka jäi myöhemmin jäljelle jäätikön sulaessa pois. Hajujakso on varsin matala ja se on paikoin peittynyt jälkeenpäin ympäristöön syntyneiden savikoiden alle. Harjujaksoa on jäljitetty Mäyriältä Lempäälän kirkolle ja siitä Mäyhäjärven rantaan ja ylös Leukamaalle. Se on pahoin vahingoittunut hiekan- ja soranotossa.^[3]

Mäyhäjärven ympäristössä oli vielä 100 vuotta sitten muitakin suuria järviä, mutta ne on kuivatettu pois. Niitä olivat Nääjärvi, Tervajärvi ja Koivistonjärvi. Itse Mäyhäjärvelläkin on merkkejä pienestä järvenlaskusta. Itärannalla on niemi, jonka kärkeä kutsutaan edelleen Karjusaareksi. Edelleen, vanhassa Tampereen seudun taloudellisessa kartatassa järven Pitkäsaari on piirretty kaksiosaisena. Saman vaikutelman saa Kalmbergin kartastosta, joka on painettu 1855–1856.^[3][5][6]

Vuoden 1959 peruskartassa oli rannoille rakennettu muutamia mökkejä. Järven itärannoille ei silloin johtanut teitä, mutta vuoden 1976 kartassa oli mökkiteitä alettu rakentaa pohjoisesta alkaen. Kun itäpuolen metsiä hyödynnettiin, parani itäpuolen tieverkko.^{[7][8][9][10]}

Lähteet

Aiheesta muualla

• Rannaste, Katariina: Mäyhäjärvellä on taas tartuttu toimeen, Lempäälän-Vesilahden Sanomat