Kyynijärvi

Kyynijärvi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Pirkanmaa‎
Kunnat	Nokia
Koordinaatit	61°30′11″N, 23°30′54″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue	Pyhäjärven alue‎ (35.21)
Laskuoja	Kyynioja [1]
Järvinumero	35.212.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	134,4 m [1]
Rantaviiva	1,141 km [2]
Pinta-ala	0,08488 km² [2]
Tilavuus	0,000171 km³ [3]
Suurin syvyys	5,7 m [3]
Valuma-alue	7 km² [3]
Kyynijärvi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Kyynijärvi ^[1][2] on Pirkanmaalla Nokialla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Kyynijärvi on osa Laajanojan valuma-aluetta.^[1][2]

Järven pituus on 400 metriä, leveys 300 metriä ja sen pinta-ala on 8,5 hehtaaria. Siihen laskee kaksi metsäojaa, joista pitempi lähtee Haukijärvestä Koukkujärven kaatopaikan vierestä, se kulkee autoratojen alla ja laskee järven koillisrantaan. Kyynijärven laskuoja on Kyynioja, joka lähtee etelärannasta ja kulkee valtatien 11 alitse ja mutkittelee Nokian asuinalueiden läpi etelään. Siellä se yhtyy Laajanojaan 300 metriä ennen sen laskemistaan Nokianvirtaan. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 36 vuorokautta. Lyhyt aika on seurausta järven pienestä tilavuudesta suhteessa sen laajaan valuma-alueeseen. Järven rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä. Rannat ovat soistunutta metsämaata ja ne ovat autiot. Autoradalta tulee tie järven itärantaan ja eteläisiä rantoja seuraa kävelypolku. Valtatie 11 ohitta järven 150 metriä etelässä.^[1][2][4]

Kyynijärven vedenlaatua on tutkittu usein 1970-luvun puolivälistä alkaen. Ennen kaatopaikan perustamista vedenväri oli ruskeaa, hyvin humuspitoista ja hapanta. Se voidaan selittää valuma-alueen suoperäisyydellä. Kyynijärvessä on pieni syvänne, jossa lämpötilakerrostuminen jättää harppauskerroksen alle tilavuudeltaan pienen alusvesimassan. Ennen kaatopaikan perustamista alusvedessä esiintyi lopputalvella hapettomuutta. Sen perimmäisenä syynä lienee veden sisältämä korkea humuspitoisuus, joka kulutti hapen kemiallisesti loppuun.^[3]

Kyynijärveen laskee muun muassa Haukijärven, Kirkaslammen, Koukkujärven ja Pienen Koukkujärven vedet. Valuma-alueella on sijainnut viime vuosikymmenet Koukkujärven kaatopaikka. Kyynijärveä on rasittanut Haukijärvestä virranneet kaatopaikan pilaamat vedet. Vuonna 1983 rakennettiin penger- ja allasjärjestely, jossa suoto- ja valumavesiä kerättiin tasausaltaaseen. Kerätyt vedet sadetettiin kaatopaikan eteläpuolisiin metsiin. Järjestelystä luovuttiin vuonna 1992, kun kaatopaikan vedet juoksutettiin viemärin kautta pois.^[3]

Viime vuosina veden happamuustaso on ollut normaali. Järven rehevyystaso on vaihdellut lievästi rehevän ja rehevän järven tasojen välillä. Veden fosforipitoisuus on viime vuosina joskus ylittänyt 50 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l), joka on korkea arvo. Fosforin arvot ovat kuitenkin heilahdelleet voimakkaasti, vaikka viemäröinti on estänyt uuden fosforin tulemisen järveen. Syy saattaa olla sisäisen kuormituksen lisääntyminen. Alusvesi on säännöllisesti hapetonta, mikä aiheuttaa sedimentteihin varastoituneiden ravinteiden liukenemistä takaisin veteen. Vaikka viemäröinti on parantanut veden muita ominaisuuksia, on sen laatuluokitus on vielä välttävä.^[3]

Vuonna 1953 julkaistussa peruskartassa oli Kyynijärven ja Haukijärven välisen ojan varrella joitakin peltoja, jotka metsitettiin vuosien 1964–1975 välisenä aikana. Samoihin aikoihin rakennettiin valtatie 11. Järvi kuului Kankaantaan jakokuntaan.^[5][6][7][8]

• Huurinainen, Säde: Vanhojen kaatopaikkojen ympäristövaikutukset, tutkintotyö, Taml, Kemiantekniikka, 2007