1979

Tämä artikkeli käsittelee vuotta 1979. 1979 on myös Smashing Pumpkins -yhtyeen kappale.

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

1979 (MCMLXXIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista. YK julisti vuoden 1979 kansainväliseksi Lapsen vuodeksi.

Tapahtumia

Tammikuu

1. tammikuuta – Yhdysvallat ja kommunistinen Kiinan kansantasavalta solmivat diplomaattiset suhteet (ks: Kiinan kansantasavallan historia).
1. tammikuuta – Kemin maalaiskunnan nimi muutettiin Keminmaaksi.
1. tammikuuta – Pielisjärven kirkko Lieksassa tuhoutui tulipalossa.
4. tammikuuta – Shapur Bakhtiar muodosti Iraniin uuden siviilihallituksen.
5. tammikuuta – Taloudellisiin vaikeuksiin joutunut Wihuri-yhtymä myi Perniössä sijaitsevat Teijon tehtaat Finnmekano Oy:lle. Kauppaan kuuluivat myös Teijon kartano ja 3 000 hehtaaria metsää.
7. tammikuuta – Kambodžan–Vietnamin sota: Vietnamin ja Kamputsean kapinalliset ilmoittivat Pol Potin hallituskauden päättyneen.
8. tammikuuta – Ranskalainen säiliöalus Betelgeuse räjähti ja katkesi kahtia Irlannin kaakkoisrannikolla sijaitsevassa öljysatamassa. Onnettomuudessa kuoli 49 ihmistä ja sen aiheutti laivan öljysäiliöihin lastia tyhjennettäessä päässyt kipinä.
11. tammikuuta – Sara Hildénin taidemuseo avattiin Tampereen Särkänniemessä.^[1]
12. tammikuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei pääministeri Kalevi Sorsan Saloralta saamilla lahjoilla ollut yhteyttä hänen virkatoimiinsa. Seitsemän kansanedustajaa Kokoomuksen Tuure Junnilan johdolla oli vaatinut valtakunnanoikeuden kutsumista koolle tutkimaan Sorsan osuutta Salora-jutussa.
16. tammikuuta – Iranin šaahi pakeni Egyptiin.
17. tammikuuta − Länsi-Saksassa annettiin maan historian ensimmäinen savusumuhälytys Ruhrin alueella.
23. tammikuuta – Raivoisa tulipalo tuhosi Virtain vanhainkodin, jolloin 27 vanhusta kuoli. Surmansa saaneet olivat olleet vuodeosastolla hoidettavina olleita liikuntakyvyttömiä potilaita.^[2] Laitoksessa oli ollut hoidettavana yhteensä 69 vanhusta.^[3]
29. tammikuuta – Kiinan viranomaiset vahvistivat entisen presidentin Liu Shaoqin kuolleen. Vuonna 1959 presidentiksi tullut Liu oli syrjäytetty kulttuurivallankumouksessa vuonna 1966 ja hän oli kadonnut vuonna 1968.
29. tammikuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Antero Salmenkivi kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli diplomi-insinööri Toivo Mäkynen.
31. tammikuuta – Syyttäjä vaati ehdottomia vankeusrangaistuksia verohallituksen entiselle pääjohtajalle Mikko Laaksoselle ja entiselle ylijohtajalle Aake Mesimäelle lahjusten otosta ja virkarikoksista osana Salora-juttua.
31. tammikuuta − SDP:n kansanedustaja Uuno (Uki) Voutilainen siirtyi Mikkelin läänin maaherraksi. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Raimo Päivinen.

Helmikuu

1. helmikuuta – Ajatollah Ruhollah Khomeini saapui Teheraniin 15 vuoden maanpakolaisuuden jälkeen.
3. helmikuuta – Vuonna 1753 rakennettu Bromarvin kirkko paloi.
6. helmikuuta − Pakistanin korkein oikeus vahvisti entiselle pääministerille Zulfikar Ali Bhuttolle maaliskuussa 1978 langetetun kuolemantuomion. Bhutto oli tuomittu erään hänen poliittisen vastustajansa vuonna 1974 tapahtuneen murhan suunnittelusta. Presidentti Muhammad Zia ul-Haqilla oli vielä mahdollisuus armahtaa Bhutto.
10. helmikuuta – Tampereen Särkänniemessä avattiin Sara Hildénin taidemuseo. Museorakennuksen oli suunnitellut arkkitehti Pekka Ilveskoski.
11. helmikuuta – Khomeini otti vallan Iranissa. Iranin sisäiset levottomuudet Khomeinin ja šaahin kannattajien kesken jatkuivat.
14. helmikuuta – Kabulissa Afganistanissa fundamentalistit kaappasivat Yhdysvaltain lähettilään, Adolph Dubsin, joka kuoli myöhemmin kaappaajien ja poliisin taistelussa.
17. helmikuuta – Kiina hyökkäsi Pohjois-Vietnamiin ja aloitti Kiinan-Vietnamin sodan. Oman ilmoituksensa mukaan Kiina ryhtyi ”vastahyökkäykseen” ja kävi ”järjestelmällistä puolustussotaa”. Vietnam vaati YK:n turvallisuusneuvostoa koolle asian vuoksi.
17. helmikuuta − Alajärvellä Pohjanmaalla koettiin lievä 10−15 sekuntia kestänyt maanjäristys.
18. helmikuuta – Bangladeshissä järjestettiin ensimmäiset parlamenttivaalit vuoden 1975 vallankaappauksen jälkeen. Voittajaksi selvisi Bangladeshin kansallispuolue.
21. helmikuuta – Neuvostoliitto vähensi maakaasun toimituksia Suomelle 35 prosentilla ilmoittamatta syytä toimenpiteelle.
22. helmikuuta – Saint Lucia itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
26. helmikuuta − Iranin pääministeri Shapur Bakhtiar lähti maanpakoon.

Maaliskuu

1. maaliskuuta - Adolfo Suárezin UCD saavutti voiton Espanjan parlamenttivaaleissa.
5. maaliskuuta - Star Warsin jatko-osan Imperiumin vastaiskun tuotanto alkoi.
5. maaliskuuta – Amerikkalainen avaruusluotain Voyager 1 ohitti Jupiterin ja otti valokuvia sen kuista.^[1]
12. maaliskuuta − Iran ja Pakistan erosivat Keski-idän puolustusliitosta CENTOsta. Liitto hajosi lopullisesti, kun myös Turkki ilmoitti erostaan 15. maaliskuuta.
14. maaliskuuta – Hawker-Siddeley Trident -lentokone törmäsi tehtaaseen Kiinassa lähellä Pekingiä surmaten 200 ihmistä.
15. maaliskuuta – Kiina ilmoitti vetäneensä kaikki joukkonsa Vietnamin alueelta. Vietnam ei kommentoinut ilmoitusta.
19. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit, joiden voittajia olivat kokoomus ja SMP.
20. maaliskuuta – Taidemaalari Olli Lyytikäisen ateljee tuhoutui ullakkopalossa Helsingin keskustassa. Tuli tuhosi Lyytikäisen miltei kaiken tuotannon 10 vuoden ajalta.
25. maaliskuuta – Ensimmäinen Yhdysvaltain avaruussukkula, Columbia, toimitettiin John F. Kennedyn avaruuskeskukseen Floridaan laukaisua varten.
28. maaliskuuta – Three Mile Islandin ydinonnettomuus.
29. maaliskuuta – Malesian kuningas Sultan Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra kuoli, hänen seuraajakseen nousi Pahangin sulttaani Haji Ahmad Shah Al-Mustain Billah ibni Almarhum Sultan Sir Abu Bakar Riayatuddin Al-Muadzam Shah.
31. maaliskuuta – Euroviisut järjestettiin Jerusalemissa. Israelin edustaja Milk & Honey & Gali Atari voitti kappaleella "Hallelujah".

Huhtikuu

1. huhtikuuta – Iranista tuli islamilainen tasavalta 98 %:n äänivyöryllä. Šaahin valta päättyi virallisesti.
3. huhtikuuta – Helsingin kaupungin liikennelaitoksen tilaama uusi johdinauto saatiin koeajoon. Öljykriisi oli jälleen lisännyt kiinnostusta johdinautoja kohtaan.
4. huhtikuuta – Pakistanin entinen presidentti Zulfikar Ali Bhutto teloitettiin. Uusi presidentti Muhammad Zia ul-Haq oli kieltäytynyt armahtamasta Bhuttoa lukuisista kansainvälisistä vetoomuksista huolimatta.
4. huhtikuuta – Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin Keskustapuolueen Ahti Pekkala, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Veikko Helle ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Juuso Häikiö.
5. huhtikuuta – Rautavaaran puukirkko paloi tuhopolttajan sytyttämänä.
8. huhtikuuta − Kiina hyväksyttiin Kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi.
9. huhtikuuta – Iranissa teloitettiin yhdeksän šaahin hallinnon keskeistä jäsentä, muiden muassa ilmavoimien entinen komentaja.
9. huhtikuuta – Vantaan kihlakunnanoikeus tuomitsi Finnairin matkustajakoneen syyskuussa 1978 kaapanneen Aarno Lamminpartaan seitsemän vuoden ja yhden kuukauden vankeuteen. Oikeuden mukaan Lamminparras oli toiminut täyttä ymmärrystä vailla.
11. huhtikuuta – Tansanian tukemat Ugandan kapinalliset valtasivat maan pääkaupungin Kampalan. Kukistetun diktaattorin Idi Aminin olinpaikkaa ei aluksi tiedetty, mutta myöhemmin kesällä saatujen tietojen mukaan hän oli paennut Libyaan, joka oli myöntänyt hänelle turvapaikan.
11. huhtikuuta – Suomen hallitus teki periaatepäätöksen yhden pennin kolikon valmistuksen lopettamisesta. Vuoden 1980 alusta lähtien alettiin hinnat pyöristää lähimpään viiteen penniin, vaikka penni säilyikin raha- ja laskentayksikkönä.
16. huhtikuuta – Yli 200 ihmistä kuoli ja 80 000 menetti kotinsa Jugoslavian etelärannikolla sattuneessa maanjäristysten sarjassa. Alueella tapahtui 24. toukokuuta jälkijäristyksiä, joissa kuoli noin 50 ihmistä. Kaatosateet vaikeuttivat pelastustöitä.
18. huhtikuuta – Kiina ja Vietnam aloittivat rauhanneuvottelut Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa. Vietnam vaati demilitarisoidun vyöhykkeen perustamista maiden väliselle rajalle ja pikaista sotavankien vaihtoa.
21. huhtikuuta – Koijärvi-liike: Luonnonsuojelijat keskeyttivät Forssassa sijaitsevan Koijärven kuivatuksen rakentamalla padon järven laskuojaan. Helsingin vesipiiri lähetti 25. huhtikuuta kaivinkoneen avaamaan laskuojaa, jolloin luonnonsuojelijat kahlitsivat itsensä kaivinkoneeseen. Koijärveä pidettiin Suomen arvokkaimpana lintujärvenä ja tapahtumia on pidetty vihreän liikkeen alkusysäyksenä Suomessa.
21. huhtikuuta – Rhodesiassa pidettiin ensimmäiset parlamenttivaalit, joissa sekä mustat että valkoiset pääsivät äänestämään.^[1]
22. huhtikuuta – Tapanilassa järjestettiin ensimmäinen Mosa herää -kyläjuhla. Kylä oli ollut purku-uhan alla ja vaihtoehtoisen kaavan valmistelleet kyläläiset aktivoivat näin kyläläisiä säilyttämään kotiseutunsa.
28. huhtikuuta – Neuvostoliitto vapautti neljä vankeustuomiota kärsinyttä toisinajattelijaa ja antoi heille luvan matkustaa Yhdysvaltoihin. Vastavuoroisesti Yhdysvallat vapautti kaksi vakoilusta vankeuteen tuomittua neuvostoliittolaista YK-virkailijaa.
29. huhtikuuta – Israelissa otettiin kuolemanrangaistus virallisesti maan perustuslakiin. Se voitiin langettaa "epäinhimillisistä terroristirikoksista".

Toukokuu

2. toukokuuta – Lappajärven patokapina; voimalaitoksen vesitarpeen vuoksi oli järven vedenpinta juoksutettu erittäin matalle. Isännät tukkivat traktoreillaan tuomillaan kivillä Ähtävänjoen suuaukon.
4. toukokuuta – Konservatiivit voittivat vaalit Britanniassa ja Margaret Thatcher nousi pääministeriksi.
7. toukokuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen aloitti ensimmäisen valtiovierailunsa Länsi-Saksassa. Vierailun katsottiin saattaneen päätökseen Suomen ja molempien Saksojen suhteiden normalisoinnin.
10. toukokuuta – Mikronesian liittovaltio itsenäistyi.
11. toukokuuta – Helsingin työttömät toimeenpanivat "rukkasmarssin" Ruskeasuolta eduskuntatalolle ja kumosivat marssin päätteeksi 30 kottikärryllistä työrukkasia eduskuntatalon portaille. Tällä tempauksella haluttiin kiinnittää valtiovallan huomio työttömien vaikeaan asemaan Suomessa.
13. toukokuuta – Iranin vallankumoustuomioistuimen puheenjohtaja ilmoitti, että maanpakoon lähteneet šaahi Reza Pahlavi, hänen puolisonsa Farah Diba ja pääministeri Shapur Bakhtiar oli tuomittu kuolemaan, ja vaati ulkovaltoja pidättymään rankaisutoimista tuomioiden täytäntöönpanijoita kohtaan.
15. toukokuuta – Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kai Korte sanoi virkamiesten moraalin heikentyneen 1970-luvun mittaan ja katsoi, että poliittisin perustein nimitetyistä virkamiehistä oli muodostumassa "uusi rälssi".
25. toukokuuta – American Airlinesin lennolla 191 DC-10 putosi kesken nousun Chicagon O'Haren kansainvälisellä lentoasemalla: 271 koneessa ollutta ihmistä sai surmansa, lisäksi kaksi maassa.
26. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Sorsan II hallitukselle ja nimitti Koiviston II hallituksen.
26. toukokuuta – Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto (TUK) sulauitui Työväen Urheiluliittoon (TUL).^[1]

Kesäkuu

1. kesäkuuta – Rhodesian (nykyinen Zimbabwe) ensimmäinen musta hallitus 90 vuoteen otti vallan ja syrjäytti Ian Smithin.
1. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kuvanveistäjä Kauko Räsäsen ja elokuvaohjaaja Ralf Långbackan uusiksi taiteilijaprofessoreiksi.
2. kesäkuuta – Paavi Johannes Paavali II vieraili kotimaassaan Puolassa ja sai suorastaan haltioituneen vastaanoton. Hän oli ensimmäinen kommunistisessa maassa vieraillut paavi.
2. kesäkuuta – Ensimmäinen Provinssirock järjestettiin Seinäjoella.
3. kesäkuuta – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto piti puoluekokouksensa Oulussa. Opetusministeri Kalevi Kivistö valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Ele Aleniuksen tilalle. Puolueen naiset ilmaisivat tyytymättömyytensä edustukseensa puolueen johtoelimissä.
5. kesäkuuta – Tohtori Johannes Virolainen valittiin eduskunnan puhemieheksi Ahti Pekkalan siirryttyä valtiovarainministeriksi Koiviston hallitukseen.
7.–10. kesäkuuta – EEC:n tuolloin 9 jäsenvaltiossa järjestettiin ensimmäiset suorat Euroopan parlamentin vaalit.^[1]
8. kesäkuuta – Miinalaiva Pohjanmaa luovutettiin puolustusvoimille Wärtsilän Helsingin telakalla.
10. kesäkuuta – Neuvostoliitto kutsui Helsingin-suurlähettiläänsä Vladimir Stepanovin kotiin ja nimitti hänen tilalleen Nl:n ulkoministeriön Skandinavian osaston päällikön Vladimir Sobolevin.
10. kesäkuuta − Presidentti Risto Rytin patsas paljastettiin hänen syntymäkunnassaan Huittisissa. Patsaan veisti Kauko Räike. Rytin syntymästä oli helmikuussa tullut kuluneeksi 90 vuotta.
12. kesäkuuta – Bryan Allen lensi ensimmäisenä ihmisenä lihasvoimin Englannin kanaalin yli.
15. kesäkuuta – SALT II -sopimus allekirjoitettiin Wienissä.^[1]
18. kesäkuuta – Jimmy Carter ja Leonid Brežnev allekirjoittivat SALT II -sopimuksen Wienissä.
20. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen moitti eduskunnan puhemiestä Johannes Virolaista siitä, että tämä oli antanut "väärän todistuksen Suomen ulkopolitiikasta". Virolainen oli Suomen Kuvalehdelle antamassaan haastattelussa sanonut, että Kokoomuksen jättäminen oppositioon johtui "yleisistä syistä". Tapausta alettiin kutsua juhannuspommiksi.
26. kesäkuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi Verohallituksen entisen pääjohtajan Mikko Laaksosen ja entisen ylijohtajan Aake Mesimäen sakkoihin lahjus- ja virkarikoksista.

Heinäkuu

1. heinäkuuta – Suomessa tuli voimaan yli 30 työntekijän yrityksiä koskeva yhteistoimintalaki.
4. heinäkuuta – Algerian entinen presidentti Ahmed Ben Bella vapautettiin 15 vuotta kestäneestä kotiarestista. Hänet syrjäyttänyt Houari Boumédienne oli kuollut joulukuussa 1978.
4. heinäkuuta – Postipakettina lähetetty pommi surmasi miehen ja vahingoitti viittä muuta perheenjäsentä Parikkalassa. Pommin lähettäjäksi epäilty mies pidätettiin 18. heinäkuuta. Hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta ja viidestä ruumiinvamman tuottamisesta.^[4]
9. heinäkuuta – Voyager 2 -avaruusluotain lensi Jupiterin ohi.
11. heinäkuuta – Vuonna 1973 laukaistu yhdysvaltalainen avaruusasema Skylab putosi maahan.
12. heinäkuuta – Tyynellämerellä sijaitseva saarivaltio Kiribati itsenäistyi Ison-Britannian alaisuudesta.
16. heinäkuuta – Irakin presidentti Ahmad Hassan al-Bakr erosi ja jätti paikan serkulleen Saddam Husseinille.
17. heinäkuuta – Nicaraguan presidentti kenraali Anastasio Somoza Debayle erosi ja pakeni Miamiin. Marxistiset sandinistat muodostivat uuden hallituksen 19. heinäkuuta.
23. heinäkuuta – Ajatollah Khomeini kielsi musiikin esittämisen Iranin radiossa ja televisiossa, koska musiikki "tylsistyttää aivot".
29. heinäkuuta – Irakin uusi Saddam Husseinin johtama hallitus teloitutti useita maan johtomiehiä. Vallankumousneuvosto syytti nimeltä mainitsematonta arabimaata Irakin hallituksen vastaisten vehkeilyjen tukemisesta.

Elokuu

1. elokuuta – Suomen Partiolaisten 1. Finnjamboree, Karelia alkoi Kolilla, Lieksassa.
3. elokuuta – Päiväntasaajan Guinean diktaattori Francisco Macías Nguema syöstiin vallasta sotilaskaappauksessa. Ngueman 10-vuotisen valtakauden aikana arvioitiin jopa 50 000 ihmisen tulleen surmatuksi ja yli 100 000 ihmisen paenneen maasta.
4. elokuuta – Italian entinen sisäministeri Francesco Cossiga muodosti uuden hallituksen.
4. elokuuta – Kansanedustaja, tullineuvos Veikko Vennamo jätti Suomen maaseudun puolueen puheenjohtajuuden Porissa pidetyssä puolueen 20-vuotisjuhlakokouksessa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin hänen poikansa, kansanedustaja Pekka Vennamo. Kansanedustaja Urpo Leppänen valittiin kahden vuoden tauon jälkeen uudelleen puoluesihteeriksi.
5. elokuuta – Turun kaupungin 750-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat kaupungin halki edenneeseen historialliseen kulkueeseen.
6. elokuuta – Ensimmäiset Vietnamista lähteneet ns. venepakolaiset saapuivat Suomeen.
8. elokuuta – Irakin uusi presidentti Saddam Hussein suoritti laajoja puhdistuksia hallitsevassa Baath-puolueessa. Virallisesti ilmoitettiin, että 21 puolueen johtohenkilöä oli teloitettu syytettyinä valtiopetoksesta ja satoja muita henkilöitä pidätetty.
11. elokuuta – Kaksi Aeroflotin Tupolev Tu-134 -matkustajakonetta törmäsi toisiinsa Ukrainassa. 178 ihmistä sai surmansa.
19. elokuuta – Vietnamin tukema Kambodžan uusi hallitus julisti maan syrjäytetyn johtajan Pol Potin syylliseksi kansanmurhaan. Pol Pot tuomittiin poissaolevana kuolemaan.
20. elokuuta – Suomen Pankin vt. pääjohtaja Ahti Karjalainen tuomittiin Lohjan kihlakunnanoikeudessa yli 25 000 markan sakkoon ja 14 kuukauden ajokieltoon rattijuopumuksesta. Rangaistukseen johtanut ajo oli sattunut valtatie 1:llä Nummella 18. toukokuuta. Kyseessä oli Suomen siihen asti suurin liikennesakko.^[5]
29. elokuuta – Valtiojohtoisen Valcon kuvaputkitehtaan myönnettiin joutuneen vakaviin talousvaikeuksiin tuotannon jälkeenjääneisyyden vuoksi. Satoja työpaikkoja oli uhattuna.

Syyskuu

1. syyskuuta – Pioneer 11:stä tuli ensimmäinen Saturnuksen läheisyydessä käynyt avaruusalus sen ohitettua planeetan 21 000 km:n etäisyydeltä.
1. syyskuuta − Vakuutusyhtiö Turvan toimitusjohtaja, varatuomari Risto Tainio siirtyi Hämeen läänin uudeksi maaherraksi hänen edeltäjänsä Valdemar Sandelinin jäätyä eläkkeelle.
3. syyskuuta – Iranin armeijan sotilaat teloittivat kymmeniä kurdikapinallisia Mahabadin kaupungissa maan pohjoisosassa.
6. syyskuuta − Valcon kuvaputkitehdas antoi koko henkilökunnalleen lomautusvaroituksen. Yrityksessä oli noin 700 työntekijää.
7. syyskuuta – Chrysler Corporation pyysi Yhdysvaltain hallitukselta miljardia dollaria välttääkseen konkurssin.
12. syyskuuta − SMP:n kansanedustaja ja entinen varapuheenjohtaja Eino Poutiainen kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli SMP:n vaaliliittokumppanin Suomen Kristillisen Liiton edustaja, rehtori Erkki Korhonen.
14. syyskuuta – Valcon kuvaputkitehdas irtisanoi koko henkilökuntansa.
14. syyskuuta – Työministeriön kansliapäällikkö Keijo Liinamaa nimitettiin valtakunnansovittelijaksi neljän vuoden toimikaudelle. Liinamaa oli hoitanut virkaa jo aiemminkin vuosina 1965–1971.
16. syyskuuta − Porvarilliset puolueet voittivat niukasti Ruotsin valtiopäivävaalit.
19. syyskuuta – Hangon raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti yhtä merivartijaa ja yhtä pursimiestä vastaan. Heitä syytettiin kymmenestä kuolemantuottamuksesta ja tahallisesta virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. Syytteet liittyivät Hangon lähellä syyskuun lopussa 1978 sattuneeseen Viikinki-huviveneen uppoamiseen.
21. syyskuuta – Keski-Afrikan keisari Bokassa I syrjäytettiin verettömässä vallankumouksessa. Bokassan aikanaan syrjäyttämä David Dacko julisti maan jälleen tasavallaksi ja julistautui presidentiksi. Bokassa ei ollut kaappaushetkellä maassa; Norsunluurannikko ilmoitti myöhemmin myöntäneensä hänelle turvapaikan.
21. syyskuuta – Suomen markka revalvoitiin vajaat 2 %.^[1]
25. syyskuuta – Laulaja Tapio Rautavaara menehtyi kaatumisesta seuranneeseen aivoverenvuotoon.
29. syyskuuta – Paavi Johannes Paavali II aloitti historialliseksi luonnehditun vierailun Irlannissa. Hän vetosi Irlannin tasavaltalaisarmeijaan Pohjois-Irlannin väkivaltaisuuksien lopettamiseksi. Paavin Dublinissa pitämään messuun osallistui noin 1,2 miljoonaa ihmistä eli liki kolmannes Irlannin väestöstä.

Lokakuu

1. lokakuuta – Tampereen kaupunki juhli 200-vuotissyntymäpäiväänsä. Juhlallisuuksiin osallistuivat presidentti Urho Kekkonen sekä Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia.
1. lokakuuta – Paavi Johannes Paavali II jatkoi matkaansa Irlannista Yhdysvaltoihin. Hän esitti YK:n yleiskokouksessa vetoomuksen ihmisoikeuksien kunnioittamisen puolesta ja ilmaisi huolensa kasvavan asetuotannon aiheuttamasta vaarasta maailmanrauhalle.
5. lokakuuta – Naton erikoisryhmä hyväksyi Yhdysvaltain suunnitelman 572 ydinkärjillä varustetun keskipitkänmatkan ohjuksen sijoittamisesta Eurooppaan.
7. lokakuuta – DDR vietti Berliinissä 30-vuotisjuhliaan. Juhlapäivään ja sotilasparaatiin ottivat osaa kaikki Itä-Euroopan johtajat Romanian Nicolae Ceaușescua lukuun ottamatta, jonka poissaolo pantiin merkille. Leonid Brežnev ilmoitti Neuvostoliiton vähentävän 20 000 miestä Itä-Saksaan sijoitetuista joukoista. Puheensa jälkeen Brežnev katosi pitkäksi aikaa julkisuudesta ja hänen ilmoitettiin sairastuneen ja huhuttiin jopa kuolleen.
10. lokakuuta – Thorbjörn Fälldin (kesk.) valittiin uudelleen Ruotsin pääministeriksi. Ulkoministeriksi tuli entinen pääministeri Ola Ullsten (kansanpuolue).
16. lokakuuta – Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen vihki käyttöön postin uuden lajittelukeskuksen Helsingin Pasilassa käynnistämällä automaattisen pakettienlajittelukoneen.
19. lokakuuta – Thaimaa avasi rajansa Kambodžan pakolaisille. Tuolloin maailmalle paljastui, että punakhmerien vuodesta 1975 hallitsema suljettu maa oli ajautunut nälkäkuoleman partaalle.
26. lokakuuta – Etelä-Korean tiedustelupalvelun johtaja Kim Jaegyu ampui presidentti kenraali Park Chung Heen.
26. lokakuuta – Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti, että isorokko oli hävitetty maapallolta.
27. lokakuuta – Saint Vincent ja Grenadiinit itsenäistyi.
30. lokakuuta − Suomen yksityisyrittäjäin puoluejärjestö (Syp) ja Sosialistinen Työväenpuolue poistettiin puoluerekisteristä.

Marraskuu

1. marraskuuta – Eversti Alberto Natusch Busch kaappasi vallan Boliviassa.
1. marraskuuta – Ajatollah Khomeini kehotti kansaa nousemaan Yhdysvaltain ja Israelin etuja vastaan.
1. marraskuuta − Työt Valcon kuvaputkitehtaassa Imatralla alkoivat uudelleen yhtiön siirryttyä osittain Valmetin omistukseen.
3. marraskuuta – Greensborossa Pohjois-Carolinassa viisi kommunistisen puoleen jäsentä ammuttiin ja seitsemän haavoittui Ku Klux Klanin ja uusnatsien välissä yhteenotossa.
4. marraskuuta – Iranin panttivankikriisi alkoi: Iranin radikaalit, enimmäkseen opiskelijoita, valtasivat USA:n lähetystön Teheranissa ja ottivat 90 panttivankia, joista 63 yhdysvaltalaista. Kaappaajat vaativat šaahia Iraniin oikeudenkäyntiä varten.
5. marraskuuta – Iranin johtajan Khomeinin nuoret kannattajat valtasivat Ison-Britannian Teheranin-lähetystön. Khomeini vaati Britanniaa luovuttamaan entisen pääministerin Shapur Bakhtiarin. Britannian hallitus vastasi, että Bakhtiar ei ollut Britanniassa.
5. marraskuuta − Iran sanoi irti Neuvostoliiton kanssa vuonna 1921 solmitun sopimuksen ja Yhdysvaltain kanssa vuonna 1939 solmimansa yhteistyö- ja ystävyyssopimuksen.
8. marraskuuta − Suomen Pelastusarmeija täytti 90 vuotta.
11. marraskuuta – Suomen Gallupin suorittama mielipidetiedustelu osoitti pääministeri Mauno Koiviston aseman johtavana presidenttiehdokkaana vakiintuneen. Koivistoa kannatti seuraavaksi presidentiksi 43 prosenttia haastatelluista.
12. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter määräsi raakaöljyn tuonnin lopetettavaksi Iranista vastauksena panttivankikriisiin.
12. marraskuuta − Puolustusvoimain komentaja kenraali Lauri Sutela arvosteli puolustusmäärärahojen vähyyttä luonnehtien Suomen puolustusvoimien varustetasoa eurooppalaisittain "minitasoksi". Sutela perusteli mielipidettään Pohjolan strategisen merkityksen kasvulla.
14. marraskuuta – Kaikki Iranin varat Yhdysvalloissa jäädytettiin.
16. marraskuuta – Bukarestin ensimmäinen metrolinja avattiin Romaniassa (Timpuri Noista Semanatoarean asemalle, 8,63 km).
17. marraskuuta – Iranin panttivankikriisi: Ajatolla Khomeini määräsi 13 naista ja mustaa panttivankia vapautettavaksi.
19. marraskuuta – Mekan valtaus: šiiajoukko valtasi Mekan johtajanaan Mohammad Abdallah al-Kahtami, joka nimitti itseään uudeksi Mahdiksi. Valtaajia oli 200–300 ja he pitivät puoliaan useita päiviä saudien kymmeniä tuhansia eliittijoukkoja vastaan. Joukon tukijoiksi epäiltiin Libyan Muammar Gaddafia ja koulutuspaikaksi Etelä-Jemeniä.
21. marraskuuta – Yhdysvaltain lähetystöön Pakistanissa hyökättiin ja se sytytettiin tuleen, neljä ihmistä sai surmansa.
23. marraskuuta – Irlannin tasavaltalaisarmeijan jäsen Thomas McMahon tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Lordi Mountbattenin murhasta.
23. marraskuuta – Suomen ortodoksisen kirkon kolmas piispa Leo nimitettiin Oulun piispaksi. Kirkon täyden itsenäisyyden ehtona on kolme hiippakuntaa.
25. marraskuuta − Kokoomuksen järjestöpäällikkö Jussi Isotalo valittiin uudeksi puoluesihteeriksi Veikko Tavastilan tilalle. Tavastila siirtyi vuodenvaihteessa 1979−1980 Kansaneläkelaitoksen johtajaksi.
26. marraskuuta − Pakistanilainen Boeing 707 -matkustajakone syöksyi maahan vuoristoisessa autiomaassa Saudi-Arabiassa, jolloin 156 ihmistä kuoli. Pääosa matkustajista oli Mekasta palaamassa olleita islamilaisia pyhiinvaeltajia.
28. marraskuuta – Air New Zealandin DC-10 törmäsi Mount Erebus -vuoreen Antarktiksella, surmansa sai 257 ihmistä.
28. marraskuuta − Valtiotieteen tohtori Raimo Ilaskivi valittiin Helsingin uudeksi ylipormestariksi eläkkeelle jäävän Teuvo Auran tilalle. Ilaskiven vastaehdokkaana tiukassa äänestyksessä oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, entinen päätoimittaja Pentti Poukka.

Joulukuu

2. joulukuuta − Iranilaisten ilmoitettiin hyväksyneen maalle uuden perustuslain, joka antoi ajatollah Khomeinille muodollisestikin kaiken vallan.
5. joulukuuta – Neuvostoliitto kotiutti Itä-Saksasta 20 000 sotilastaan. Samalla kuljetettiin Itä-Saksasta Neuvostoliittoon mm. tuhatkunta panssarivaunua.
5. joulukuuta − Salora-juttua käsitellyt Turun raastuvanoikeus tuomitsi Saloran entisen pääjohtajan Jouko Nordellin ja yhtiön toisen pääomistajan Olavi Laakson vankeuteen veropetoksesta. Nordellia ja Laaksoa vastaan esitetyt korvausvaatimukset päätettiin käsitellä myöhemmin.
7. joulukuuta – Saudi-Arabian sisäministeri, prinssi Nauyef Ben Abdel paljasti kapinallisia surmatun Mekassa 75 ja panttivankeja 175. Kaappauksen johtaja Mohammad Abdallah al-Kahtami sai surmansa.
7. joulukuuta – Rahtialus M/S Malmi upposi Itämerellä vieden mukanaan 14 henkeä.
8. joulukuuta – Choe Gyuha nimitettiin Etelä-Korean presidentiksi.
12. joulukuuta – Tapaus "12. joulukuuta" (12·12 군사 반란): eteläkorealainen kenraali Chun Doo-hwan määräsi armeijan johdon pidätettäväksi presidentti Park Chung Heen murhatutkimusten yhteydessä ja pääsi näin tukijoineen armeijan johtoon.
12. joulukuuta – Rhodesia luopui itsenäisyydestään 14 vuoden "kapinan" jälkeen ja maan kuvernööriksi tuli brittiläinen lordi Soames.
15. joulukuuta – Iranin syrjäytetty šaahi Muhammed Reza Pahlavi, jonka luovutusta lähetystökaappaajat vaativat, jätti Yhdysvallat ja matkusti Panamaan, josta hän sai turvapaikan. Meksiko, jossa šaahi oli aiemmin oleskellut, ei enää myöntänyt hänelle maahantulolupaa.
19. joulukuuta – Kouluhallitus totesi lausunnossaan työrauhan kouluissa heikentyneen huomattavasti ja esitti koululakien ja -asetusten muuttamista siten, että koulun työtavat vastaisivat paremmin kunkin oppilaan henkilökohtaisia oppimisedellytyksiä.
24. joulukuuta – Afganistanin sisällissota: kolme Neuvostoliiton divisioonaa miehitti Bagramin, Kabulin, Kandaharin ja Heratin lentokentät Afganistanissa. Yhdysvaltalaisen uutistoimisto AP:n mukaan kyseessä oli suurin neuvostojoukkojen siirto ulkomaille vuoden 1968 Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen.
27. joulukuuta – Babrak Karmal korvasi teloitetun Afganistanin presidentin Hafizullah Amin.
28. joulukuuta – Yhdysvallat esitti Neuvostoliitolle vastalauseen "sotilaallisesta sekaantumisesta Afganistanin sisäisiin asioihin."

Tuntematon päivämäärä

Kadonneen aarteen metsästäjät -elokuvan tuotanto alkoi. Elokuvassa esiintyi seikkailijahahmo Indiana Jones.
Partiolippukunta Susiveikot perustettiin.
Yhdysvaltalainen, Hitlerin Saksan juutalaisvainoja käsitellyt TV-sarja Polttouhrit oli eri puolilla maailmaa kevätkauden katsotuimpia ja keskustelluimpia ohjelmia. Suomessa puolestaan Matti Tapion ohjaama dokumenttisarja Sodan ja rauhan miehet herätti alkuvuoden aikana vilkkaan keskustelun talvisodasta ja siihen johtaneista tapahtumista sekä vuosien 1940–1941 välirauhan ajasta.
Radiokuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo alkoi Suomessa.
Teatterikorkeakoulu perustettiin.
Linja-autoyritys Paunun perustaja Väinö Paunu kuoli.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

3. tammikuuta – Adriano Vieira Louzada, brasilialainen jalkapalloilija
4. tammikuuta – Jonatan Unge, ruotsalainen stand up -koomikko
5. tammikuuta – Martin Henriksen, norjalainen poliitikko
7. tammikuuta – Christian Lindner, saksalainen poliitikko
9. tammikuuta – Peter Žonta, slovenialainen mäkihyppääjä
12. tammikuuta – Markus Nyman (”Marzi Nyman”), suomalainen kitaristi
16. tammikuuta − Annika Eklund, suomalainen iskelmälaulaja
16. tammikuuta – Aaliyah Dana Haughton (”Aaliyah”), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2001)
18. tammikuuta – Leo Varadkar, irlantilainen poliitikko ja ministeri
20. tammikuuta – Shiroyama Yū (”Aoi”), japanilainen kitaristi (the GazettE)
24. tammikuuta – Michaela Garecht, 19. marraskuuta 1988 kidnapattu tyttö
24. tammikuuta – Aino-Kaisa Pekonen, suomalainen Vasemmistoliiton kansanedustaja ja ministeri
25. tammikuuta – Mikko Koivisto, suomalainen koripalloilija
27. tammikuuta – Rosamund Pike, englantilainen näyttelijä
1. helmikuuta – Aino-Kaisa Saarinen, suomalainen maastohiihtäjä
7. helmikuuta – Tawakkul Karman, vuoden 2011 Nobelin rauhanpalkinnon saanut jemeniläinen toimittaja, poliitikko ja ihmisoikeusaktivisti
8. helmikuuta – Josh Keaton, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
9. helmikuuta – Zhang Ziyi, kiinalainen näyttelijä
10. helmikuuta – Kalle Kerman, suomalainen jääkiekkoilija
14. helmikuuta – Inka Henelius, suomalainen urheilutoimittaja
19. helmikuuta – Anna Maria Rahikainen (”Mariska”), suomalainen rap-laulaja
19. helmikuuta – Sarah Schleper, yhdysvaltalainen alppihiihtäjä
21. helmikuuta – Jennifer Love Hewitt, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
5. maaliskuuta – Tiina Raevaara, suomalainen kirjailija
6. maaliskuuta – Tim Howard, yhdysvaltalainen jalkapallomaalivahti
9. maaliskuuta – Oscar Isaac, yhdysvaltalainen näyttelijä
11. maaliskuuta – Benjamin Levi Combs (”Benji Madden”), yhdysvaltalainen kitaristi (Good Charlotte)
11. maaliskuuta – Joel Reuben Combs (”Joel Madden”), yhdysvaltalainen laulaja (Good Charlotte)
15. maaliskuuta – Mariko, suomalainen laulaja
16. maaliskuuta – Adrienne Almond (”Tawny Roberts”), yhdysvaltalainen pornonäyttelijä
16. maaliskuuta – Leena Peisa, suomalainen muusikko (euroviisuvoittaja) (Lordi, Dolchamar, Punaiset Messiaat)
18. maaliskuuta – Adam Levine, yhdysvaltalainen muusikko
20. maaliskuuta – Bianca Lawson, yhdysvaltalainen näyttelijä
21. maaliskuuta – Ryan Murphy, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
25. maaliskuuta – Natasha Yi, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
29. maaliskuuta – Marika Fingerroos, suomalainen malli, laulaja ja itseoppinut seksiterapeutti (”salarakas”)
30. maaliskuuta – Sean Garrett, yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja musiikkotuottaja
30. maaliskuuta – Laura Huhtasaari, suomalainen poliitikko
30. maaliskuuta – Norah Jones, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä

Huhtikuu–kesäkuu

4. huhtikuuta – Heath Ledger, australialainen näyttelijä (k. 2008)
8. huhtikuuta – Markku Laiho (”Alexi Laiho”), suomalainen laulaja ja muusikko (”Children of Bodom”) (k. 2020)
9. huhtikuuta - Brädi, suomalainen rap-artisti
12. huhtikuuta – Claire Danes, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. huhtikuuta – Tuomas Haapala, suomalainen jalkapalloilija
21. huhtikuuta – James McAvoy, skotlantilainen näyttelijä
23. huhtikuuta – Jaime King, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
23. huhtikuuta – Samppa Lajunen, suomalainen yhdistetyn hiihtäjä (kolminkertainen olympiavoittaja)
23. huhtikuuta – Lauri Ylönen, suomalainen laulaja ja muusikko (The Rasmus)
30. huhtikuuta – Tuomo Prättälä, suomalainen muusikko ja säveltäjä
1. toukokuuta – Pauli Rantasalmi, suomalainen kitaristi ja säveltäjä-tuottaja The Rasmus)
9. toukokuuta – Rosario Dawson, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
13. toukokuuta – Carl Philip, Ruotsin prinssi, Värmlannin herttua
16. toukokuuta – Antti Siirala, suomalainen pianisti
21. toukokuuta – Sonja Vectomov, tšekkiläis-suomalainen elektronisen musiikin artisti ja säveltäjä
26. toukokuuta – Elisabeth Harnois, yhdysvaltalainen näyttelijä
1. kesäkuuta – Simon J. Berger, ruotsalainen näyttelijä
12. kesäkuuta – Robib Miriam Carlsson (”Robyn”), ruotsalainen poplaulaja ja lauluntekijä
27. kesäkuuta – Diana Sorbello, saksalainen iskelmälaulaja
28. kesäkuuta – Niklas Nordgren, ruotsalainen jääkiekkoilija
29. kesäkuuta – Artur Avila, brasilialais-ranskalainen matemaatikko

Heinäkuu–syyskuu

3. heinäkuuta – Ludivine Sagnier, ranskalainen näyttelijä ja malli
6. heinäkuuta – Abdul Salis, brittiläinen näyttelijä
8. heinäkuuta – André, armenialainen poplaulaja
14. heinäkuuta – Robin Szolkowy, saksalainen pariluistelija
16. heinäkuuta – Jayma Mays, yhdysvaltalainen näyttelijä
18. heinäkuuta – Jaska Raatikainen, suomalainen muusikko
19. heinäkuuta – Josué Anunciado de Oliveira, brasilialainen jalkapalloilija
23. heinäkuuta – Niko Kivelä, suomalainen stand up -koomikko
23. heinäkuuta – Ricardo Sperafico, brasilialainen moottoriurheilija
28. heinäkuuta – Tommi Kainulainen, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
31. heinäkuuta – Kai Mykkänen, suomalainen kokoomuslainen poliitikko ja ministeri
1. elokuuta – Jason Momoa, yhdysvaltalainen näyttelijä
4. elokuuta – Patryk Dominik Sztyber, puolalainen death metal -muusikko ja kitaristi
4. elokuuta – Thomas Wahlroos, suomalainen liikemies ja entinen pokeriammattilainen
7. elokuuta – Simona Amânar, romanialainen telinevoimistelun olympiavoittaja
18. elokuuta – Helbert Frederico Carreiro da Silva (”Fred”), brasilialainen jalkapalloilija
21. elokuuta – Kelis Jones (”Kelis”), yhdysvaltalainen laulaja
21. elokuuta – Kimberly Stewart, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
31. elokuuta – Karoliina Kallio, suomalainen laulaja
2. syyskuuta – Aleksandr Povetkin venäläinen nyrkkeilijä
3. syyskuuta – Júlio César, brasilialainen jalkapalloilija
6. syyskuuta – Timo Hännikäinen, suomalainen kirjailija ja esseisti
7. syyskuuta – Antti Luusuaniemi, suomalainen näyttelijä
8. syyskuuta – Alecia Beth Moore (”Pink”), yhdysvaltalainen laulaja
13. syyskuuta – Kai Vainiomäki, suomalainen Disney-sarjakuvien tekijä
19. syyskuuta – Jarno Laasala, suomalainen stunt-mies (”Extreme Duudsonit”)
20. syyskuuta – Rakel Liekki, suomalainen kuvataiteilija, freelance-toimittaja ja aikuisviihdetaiteilija
25. syyskuuta – Rashad Evans, yhdysvaltalainen vapaaottelija
26. syyskuuta – Jaycie Phelps, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiavoittaja
28. syyskuuta – Brandon Cole Margera (”Bam Margera”), yhdysvaltalainen rullalautailija ja näyttelijä

Lokakuu–joulukuu

8. lokakuuta – Kristanna Loken, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
9. lokakuuta – Chris O’Dowd, irlantilainen näyttelijä
9. lokakuuta – Brandon Routh, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
10. lokakuuta – Emmi Kangasjärvi (”Emmi”), suomalainen laulaja ja muusikko
17. lokakuuta – Kimi Räikkönen, suomalainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari)
20. lokakuuta – John Krasinski, yhdysvaltalainen näyttelijä
28. lokakuuta – Aki Hakala, suomalainen rumpali (The Rasmus)
28. lokakuuta – Jawed Karim, saksalais-yhdysvaltalainen Interner-yrittäjä
6. marraskuuta – Gerli Padar, virolainen laulaja
8. marraskuuta – Dania Ramirez, dominikaanilainen näyttelijä
10. marraskuuta – Ilkka Jääskeläinen, suomalainen laulaja (Idols-voittaja)
10. marraskuuta – Anthony Réveillère, ranskalainen jalkapalloilija
11. marraskuuta – Santtu Karvonen, suomalainen näyttelijä
14. marraskuuta – Mpule Kwelagobe, botswanalainen nainen (Miss Universum)
18. marraskuuta – Nate Parker, yhdysvaltalainen näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja
19. marraskuuta – Juliano Roberto Antonello (”Juca”), brasilialainen jalkapalloilija
23. marraskuuta – Niina Lahtinen, suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja
26. marraskuuta – Heli Jukkola, suomalainen suunnistaja (maailmanmestari)
27. marraskuuta – Eero Heinonen, suomalainen The Rasmus -yhtyeen basisti ja taustalaulaja
27. marraskuuta – Teemu Tainio, suomalainen jalkapalloilija
27. marraskuuta – Jayceon Terrell Taylor (”Game”), yhdysvaltalainen rap-laulaja
2. joulukuuta – Səbinə Babayeva, azerbaidžanilainen laulaja
4. joulukuuta – Juho Huhtala (”Spekti”), suomalainen rap-artisti
6. joulukuuta – Tommy Wirkola, norjalainen elokuvaohjaaja
8. joulukuuta – Johan Forssell, ruotsalainen kokoomuspoliitikko
14. joulukuuta – Adelina Ismajli, kosovolainen näyttelijä, laulaja ja missi
14. joulukuuta – Sophie Monk, australialainen laulaja ja näyttelijä
15. joulukuuta – Jennie Silfverhjelm, ruotsalainen näyttelijä
21. joulukuuta – Tuva Novotny, ruotsalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja
22. joulukuuta – Kim Herold, suomalainen laulaja
26. joulukuuta – Chris Daughtry, yhdysvaltalainen laulaja ja muusikko
27. joulukuuta – Hanne Sørvaag, norjalainen muusikko
28. joulukuuta – Claudia Presăcan, romanialainen telinevoimistelun olympiavoittaja
31. joulukuuta – Bob Bryar, yhdysvaltalainen rumpali (”My Chemical Romance”)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1979 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

3. tammikuuta – Conrad Hilton, yhdysvaltalainen liikemies, Hilton-hotelliketjun perustaja (s. 1887)
5. tammikuuta – Kyllikki Mäntylä, suomalainen kirjailija (s. 1907)
13. tammikuuta – Donny Hathaway, yhdysvaltalainen soul- ja R&B-muusikko (s. 1945)
15. tammikuuta – Charles Morris, yhdysvaltalainen filosofi ja semiootikko (s. 1901)
20. tammikuuta – Birger Brunila, suomalainen arkkitehti (s. 1882)
22. tammikuuta – Ali Hassan Salameh, palestiinalainen terroristi (s. 1941)
24. tammikuuta – Aino Mantsas, suomalainen näyttelijä (s. 1922)
26. tammikuuta – Ahti Hammar, suomalainen taidemaalari ja heraldikko, useiden kunnanvaakunoiden suunnittelija (s. 1911)
26. tammikuuta – Nelson Rockefeller, New Yorkin pormestari ja Yhdysvaltain varapresidentti (s. 1908)
27. tammikuuta – Arne Geijer, ruotsalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (s. 1910)
29. tammikuuta – Antero Salmenkivi, suomalainen kansanedustaja (s. 1931)
1. helmikuuta – Luise Albertz, saksalainen poliitikko (s. 1901)
2. helmikuuta – Veikko Ihamuotila, suomalainen poliitikko (MTK:n puheenjohtaja) (s. 1911)
2. helmikuuta – John Simon Ritchie (”Sid Vicious”), englantilainen punk-muusikko (”The Sex Pistols”) (s. 1957)
5. helmikuuta – Taisto Lundberg (”Taisto Tammi”), suomalainen laulaja (s. 1945)
7. helmikuuta – Josef Mengele, saksalainen hirmuteoista tunnettu natsitohtori (s. 1911)
8. helmikuuta – Dénes Gábor (Dennis Gabor), vuoden 1971 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut unkarilainen fyysikko, hologrammien keksijä (s. 1900)
12. helmikuuta – Jean Renoir, ranskalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja kirjailija (s. 1894)
14. helmikuuta – Orla Møller, tanskalainen poliitikko (s. 1916)
19. helmikuuta − Aili-Salli Ahde-Kjäldman, suomalainen arkkitehti ja muotisuunnittelija (s. 1892)
22. helmikuuta – Sigrid Schauman, suomalainen taidemaalari (s. 1877)
25. helmikuuta – Heinrich Focke, saksalainen lentokonesuunnittelija (s. 1890)
27. helmikuuta – Uhra-Beata Simberg-Ehrström, suomalainen tekstiilitaiteilija (s. 1914)
28. helmikuuta – Olli Borg, suomalainen sisustusarkkitehti (s. 1921)
1. maaliskuuta – Dolores Costello, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1903)
2. maaliskuuta – Leo I. Mattila, suomalainen toimitusjohtaja, kansanedustaja ja kilpa-autoilija
5. maaliskuuta – Alan Crofoot, kanadalainen näyttelijä ja oopperalaulaja (s. 1929)
10. maaliskuuta – Atos Wirtanen, suomalainen lehtimies ja poliitikko (s. 1906)
13. maaliskuuta – Per Hækkerup, tanskalainen poliitikko (s. 1915)
15. maaliskuuta – Léonide Massine, venäläis-yhdysvaltalainen koreografi (s. 1896)
16. maaliskuuta – Jean Monnet, ranskalainen poliitikko ja taloustieteilijä (s. 1888)
18. maaliskuuta – Eino Raunio, suomalainen poliitikko ja kaupunkineuvos (s. 1909)
21. maaliskuuta – Evald Iljenkov, neuvostoliittolainen filosofi (s. 1924)
22. maaliskuuta – Kosti Vasa, suomalainen lakimies, keskusrikospoliisin ensimmäinen päällikkö (s. 1898)
24. maaliskuuta – Ole Lund Kirkegaard, tanskalainen lasten- ja nuortenkirjailija (s. 1940)
29. maaliskuuta – Yahya Petra, Malesian kuningas (s. 1917)

Huhtikuu–kesäkuu

4. huhtikuuta – Zulfikar Ali Bhutto, Pakistanin presidentti (s. 1928)
5. huhtikuuta – Anders Frihagen, norjalainen poliitikko (s. 1892)
6. huhtikuuta – Milton Ager, yhdysvaltalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1893)
7. huhtikuuta – Amir Abbas Hoveida, Iranin pääministeri (s. 1919)
9. huhtikuuta – Ben Renvall, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1903)
10. huhtikuuta – Nino Rota, italialainen säveltäjä (s. 1911)
11. huhtikuuta – Antero Ruuhonen, suomalainen dokumenttiohjaaja ja elokuvaaja (s. 1933)
17. huhtikuuta – Trygve Olsen, norjalainen poliitikko (s. 1921)
20. huhtikuuta – Toivo Mäkelä, suomalainen näyttelijä (s. 1909)
22. huhtikuuta – Werner Åström, suomalainen taidemaalari (s. 1885)
27. huhtikuuta – Sven Jerring, ruotsalainen radiotoimittaja (s. 1895)
29. huhtikuuta – Martti Turunen, suomalainen säveltäjä, kuoronjohtaja ja professori (s. 1902)
1. toukokuuta – Taisto Mäki (”Rekolan paimenpoika”), suomalainen juoksija (s. 1910)
2. toukokuuta – Giulio Natta, vuoden 1963 Nobelin kemianpalkinnon saanut italialainen kemisti (s. 1903)
6. toukokuuta – Erik Brofoss, norjalainen poliitikko (s. 1908)
14. toukokuuta – Ilmi Parkkari, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (s. 1926)
15. toukokuuta – Toivo Vuorela, suomalainen kuvataiteilija (s. 1906)
17. toukokuuta – Aulis Junttila, suomalainen rakennusalan vaikuttaja ja ministeri (s. 1904)
22. toukokuuta – Hans von Rettig, suomalainen vuorineuvos (s. 1894)
25. toukokuuta – Hugo Eho, suomalainen taidemaalari (s. 1891)
27. toukokuuta – Akseli Kaskela, suomalainen urheiluvaikuttaja (s. 1900)
29. toukokuuta – Gladys Louise Smith (”Mary Pickford”), yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (s. 1892)
1. kesäkuuta – Werner Forssmann, vuoden 1956 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen kirurgi (s. 1904)
6. kesäkuuta – Jack Haley, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1898)
6. kesäkuuta – Jaakko Keränen, suomalainen meteorologi ja professori (s. 1883)
8. kesäkuuta – Reinhard Gehlen, saksalainen kenraali ja tiedustelupalvelun johtaja (s 1902)
11. kesäkuuta – Marion Robert Morrison (”John Wayne”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1907)
12. kesäkuuta – Ferenc Nagy, unkarilainen poliitikko (s. 1903)
12. kesäkuuta – Tauno Sorvisto, suomalainen näyttelijä (s. 1916)
14. kesäkuuta – Ahmad Zahir, afganistanilainen muusikko, säveltäjä ja runoilija (s. 1946)
16. kesäkuuta – Vernon Presley, Elvis Presleyn isä (s. 1916)
17. kesäkuuta – Raymond Nicholas Kienzle (”Nicholas Ray”), yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1911)
27. kesäkuuta – E. N. Tigerstedt, suomalainen kirjallisuudentutkija ja professori (s. 1907)
28. kesäkuuta – Philippe Cousteau, ranskalainen valtameritutkija (s. 1940)

Heinäkuu–syyskuu

7. heinäkuuta – Robert Opel, yhdysvaltalainen valokuvaaja ja taidegallerian omistaja (s. 1939)
8. heinäkuuta – Shin’ichirō Tomonaga, vuoden 1965 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen fyysikko (s. 1906)
8. heinäkuuta – Robert Burns Woodward, vuoden 1965 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (s. 1917)
12. heinäkuuta – Minnie Riperton, yhdysvaltalainen soul-laulaja ja säveltäjä (s. 1947)
12. heinäkuuta – Kalervo Tuukkanen, suomalainen säveltäjä (s. 1909)
13. heinäkuuta – Corinne Griffith, yhdysvaltalainen näyttelijä, tuottaja ja kirjailija (s. 1894)
18. heinäkuuta – Paavo Prokkonen, neuvostokarjalainen poliitikko (Terijoen hallituksen Karjalan asiain ministeri) (s. 1909)
20. heinäkuuta – Kai Kustaa Vähäkallio, suomalainen kartanonomistaja ja Kytäjän kolmoissurman tekijä (s. 1940)
29. heinäkuuta – Ture Ara, suomalainen oopperalaulaja (s. 1903)
29. heinäkuuta – Birgit Kronström, suomalainen näyttelijä ja laulaja (s. 1905)
29. heinäkuuta – Herbert Marcuse, saksalais-yhdysvaltalainen filosofi (s. 1898)
3. elokuuta – Bertil Ohlin, vuoden 1977 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut ruotsalainen taloustieteilijä (s. 1899)
5. elokuuta – Raino Vehmas, suomalainen lehtimies ja professori (Aamulehden päätoimittaja) (s. 1929)
6. elokuuta – Ole Gripenberg, suomalainen arkkitehti (s. 1892)
6. elokuuta – Feodor Lynen, vuoden 1964 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen lääketieteilijä (s. 1911)
9. elokuuta – Raymond Washington, yhdysvaltalainen rikollinen (s. 1953)
12. elokuuta – Ernst Boris Chain, vuoden 1945 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen biokemisti ja bakteriologi (s. 1906)
20. elokuuta – Christian Dotremont, belgialainen kuvataiteilija (s. 1922)
20. elokuuta – Veikko Polameri, suomalainen kirjailija (s. 1946)
24. elokuuta – Hanna Reitsch, saksalainen ilmavoimien koelentäjä (s. 1912)
25. elokuuta – Stan Kenton, yhdysvaltalainen jazzpianisti (s. 1911)
26. elokuuta – Mika Waltari, suomalainen kirjailija (Sinuhe egyptiläinen) (s. 1908)
27. elokuuta – Louis Francis Albert Victor Nicholas Battenberg (”Louis Mountbatten”), amiraali, Mountbattenin jaarli, brittiläinen valtiomies ja viimeinen Intian varakuningas (s. 1900)
28. elokuuta – Konstantin Simonov, neuvostoliittolainen kirjailija (s. 1915)
31. elokuuta – Seth Silander, suomalainen diplomi-insinööri ja Koskenkorvan viinatehtaan ensimmäinen johtaja
1. syyskuuta – Dag Englund, suomalainen arkkitehti (s. 1906)
5. syyskuuta – Erik Cronvall, suomalainen kapellimestari (s. 1904)
10. syyskuuta – Agostinho Neto, Angolan presidentti (s. 1922)
12. syyskuuta – Eino Poutiainen, suomalainen kansanedustaja (Suomen Maaseudun Puolueen varapuheenjohtaja) (s. 1917)
14. syyskuuta – Erkki Mikael Salmi (”Erkki-Mikael”), suomalainen toimittaja, pakinoitsija ja kirjailija (s. 1924)
16. syyskuuta – Giò Ponti, italialainen arkkitehti ja muotoilija (s. 1891)
20. syyskuuta – Ludvík Svoboda, Tšekkoslovakian presidentti (s. 1895)
25. syyskuuta – Tapio Rautavaara, suomalainen keihäänheittäjä (olympiavoittaja) laulaja ja elokuvanäyttelijä (s. 1915)
26. syyskuuta – John Cromwell, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (s. 1887)
26. syyskuuta – Park Chung-hee, Etelä-Korean presidentti (s. 1917)
27. syyskuuta – Jimmy McCulloch, skotlantilainen kitaristi (s. 1953)

Lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – Claudia Jennings, yhdysvaltalainen valokuvamalli ja näyttelijä (s. 1949)
3. lokakuuta – Armi Ratia, suomalainen tekstiilitaiteilija (Marimekon perustaja) (s. 1912)
18. lokakuuta – Essi Renvall, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1911)
22. lokakuuta – Nadia Boulanger, ranskalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi (s. 1887)
26. lokakuuta – Glory Leppänen, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1901)
26. lokakuuta – Park Chung Hee, Etelä-Korean presidentti (s. 1917)
29. lokakuuta – Francisco Macías Nguema, Päiväntasaajan Guinean diktaattori (s. 1924)
29. lokakuuta – Helga Sjöstedt, suomalainen kuvittaja (s. 1908)
4. marraskuuta – Jorma Huttunen, suomalainen oopperalaulaja (s. 1907)
8. marraskuuta – Taisto Miesmaa, suomalainen taidemaalari (s. 1891)
11. marraskuuta – Dmitri Tjomkin, venäläis-yhdysvaltalainen elokuvamusiikin säveltäjä (s. 1894)
15. marraskuuta – Arne Runeberg, suomalainen antropologi ja kielitieteilijä (s. 1912)
17. marraskuuta – Immanuel Velikovsky, venäläis-yhdysvaltalainen psykiatri ja pseudotieteellinen muinaistutkija (s. 1895)
23. marraskuuta – Merle Oberon, intialais-englantilainen näyttelijä (s. 1911)
26. marraskuuta – Lennu Juvela, suomalainen taidemaalari (s. 1886)
30. marraskuuta – Herbert Manfred Marx (”Zeppo Marx”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1901)
2. joulukuuta – Mikko Miihkali Karvonen (”Onttoni Miihkali”), suomalainen kirjailija (s. 1904)
5. joulukuuta – Sonia Delaunay, ranskalainen taidemaalari (s. 1885)
7. joulukuuta – Nicolas Born, saksalainen kirjailija (s. 1937)
16. joulukuuta – Ilmari Helanto, suomalainen yritysjohtaja (s. 1907)
21. joulukuuta – Aulis Blomstedt, suomalainen arkkitehti (s. 1906)
22. joulukuuta − Alfred Salmela, suomalainen koulumies, professori (s. 1897)
22. joulukuuta – Darryl F. Zanuck, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja, näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja (s. 1902)
23. joulukuuta – Peggy Guggenheim, yhdysvaltalainen taiteen keräilijä (s. 1898)
24. joulukuuta – Rudi Dutschke, saksalainen opiskelijajohtaja (s. 1940
25. joulukuuta – Joan Blondell, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1906
27. joulukuuta – Hafizullah Amin, Afganistanin presidentti (s. 1929)
29. joulukuuta – Ester Toivonen, suomalainen missi ja elokuvanäyttelijä (Miss Eurooppa 1934) (s. 1914)
30. joulukuuta – Richard Rodgers, yhdysvaltalainen säveltäjä (s. 1902
31. joulukuuta – James Cleveland Owens (”Jesse Owens”), yhdysvaltalainen juoksija (moninkertainen olympiavoittaja) (s. 1913)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g Risto Lehmusoksa (toim.): ”1970–1986”, Vuosisatamme kronikka, s. 1117–1127. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, Otava 1979, s. 40.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 40. Katso myös esim. Suru Virroilla, Uusi Suomi
↑ Heino, Mikko: Metsuri kuoli avattuaan kuistille tuodun paketin 38 vuotta sitten – kirjeenvaihtotoverin mies kosti 4.7.2017. Ilta-Sanomat.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 85-86.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1979 Wikimedia Commonsissa