Kauko Räsänen
Tämä artikkeli käsittelee kuvanveistäjää. Kenraaliluutnantti Kauko Räsäsestä on oma artikkelinsa.
| Kauko Räsänen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. helmikuuta 1926 Suistamo |
| Kuollut | 10. syyskuuta 2015 (89 vuotta) Espoo |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Taiteilija | |
| Ala | kuvanveistäjä |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Kauko Kalervo Räsänen (23. helmikuuta 1926 Suistamo – 10. syyskuuta 2015 Espoo) oli suomalainen kuvanveistäjä.[1]
Elämä
Laatokan Karjalan Suistamossa Loimolan kylässä syntynyt Räsänen opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1946–1950.[2] Hänet tunnetaan mitaleista ja suurikokoisista, toisinaan reliefimuotoisista veistoksista. Räsäsen tunnetuimpia töitä ovat Enkeli (1960) Lappeenrannassa, Espoon valtuustotalon ovet ja reliefit, Veikkauksen 50-vuotismonumentti Kautta aikain sekä Karjalaan jääneiden sankarivainajien monumentti.[3] — Enkeli oli alun perin toimittaja Kalevi Löfgrenin hautamuistomerkki, mutta teos poistettiin Ristikankaan hautausmaalta ”sopimattomana” ja siirrettiin sittemmin Lauritsalan keskuspuistoon.[1]
Räsäselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1963. Vuosina 1979–1984 Räsänen toimi taiteilijaprofessorina.[4] Räsäsen ateljeesta Espoon Soukassa on kasvanut viiden ateljeen ryväs, josta vuokrataan tiloja nuorille taiteilijoille.[5]
Räsänen oli kahdesti naimisissa ja kasvatti kymmenen lasta. Ensimmäinen puoliso taidemaalari Anna Räsänen (o.s. Alanko) kuoli vuonna 1969. Toisesta puolisostaan, kampaaja Kaija Räsäsestä (o.s. Hämäläinen), hän erosi vuonna 2000. Räsäselle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 1986. Hän kuoli 89-vuotiaana syyskuussa 2015.[6]
Kuvia julkisista teoksista
-
Ruokolahden aikaisempien kirkkojen muistomerkki, 1952, Ruokolahti. -
Merestä noussut, 1953, Helsinki. -
Jääkärien muistomerkki, 1958, Kortesjärvi, Kauhava. -
Enkeli, 1960, Lappeenranta. -
Kuparikonstruktio, 1961, Lahti. -
Majuri CC Rosenbröijerin muistopatsas, 1962, Jyväskylä. -
Orfeus, 1965, Vantaa. -
Aapelus, 1967, Oulu. -
Tuuleen veistetty, 1980, Kerava. -
Sukkula, 1981, Espoo. -
Trio, 1985, Heinola. -
Salomen tanssi, 1986, Kerava. -
Puhuri, 1987, Turku. -
Oopperalaulaja Veikko Tyrväisen patsas, 1988, Pieksämäki. -
Marjatta, 1991, Muurame. -
Marjatta, 1991, Muurame. -
Äiti-Karjala, 1993, Lappeenranta.
Lähteet
- ↑ a b Kormano, Riitta: ”Räsänen, Kauko (1926–2015)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 471–473. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Kauko Räsäsen ansioluettelo Suomen kuvanveistäjäliitto. Viitattu 11.9.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ Artists.fi(teoskuvia) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kauko Räsäsen CV Tampereen taidemuseo. Viitattu 11.9.2015.
- ↑ Kauko Räsäsen Ateljeetalosäätiö.
- ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat 20.9.2015, s. C 29.
Kirjallisuutta
- Hackl, Josef – Klose, Dietrich O. A.: Kauko Räsänen: Neue Wege in der Medaillenkunst. München: Staatliche Münzsammlung, 2011. ISBN 978-3-922840-27-5.
Aiheesta muualla
- Kauko Räsäsen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
- Räsänen, Kauko hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||
