Juuso Häikiö

Juuso Häikiö (2. maaliskuuta 1917 Muhos – 5. joulukuuta 2003 Kuopio) oli suomalainen varatuomari, hovioikeudenneuvos ja everstiluutnantti evp. Hän oli kokoomuksen kansanedustajana yli 20 vuoden ajan, joista 12 vuotta perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana.

Häikiön vanhemmat olivat maanviljelijä Iivari Häikiö ja emäntä Henrika Heikkinen. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1935 ja valmistui kadettikoulusta 1939. Sotavuosien jälkeen hän suoritti Helsingin yliopistossa ylemmän oikeustutkinnon 1947 ja sai varatuomarin arvon 1950. ^[1]

Sotavuosina Juuso Häikiö oli pioneeripataljoonan nuorempana upseerina ja joukkueenjohtajana 1939, komppanianpäällikkönä 1939–1941 ja Pioneeripataljoona 12:n komentajana 1941–1944. Sodan päätyttyä hän oli vielä Pioneerikoulun asentajalinjan johtajana ja koulunjohtajana Korialla 1944–1947. Oikeustieteen opinnot suoritettuaan Häikiö oli aluksi Mäntyharjun tuomiokunnan apulainen 1948 ja Mikkelin tuomiokunnan notaari 1949. Hän toimi Itä-Suomen hovioikeudessa Kuopiossa viskaalina 1950–1957, sihteerinä 1957–1958, alemman palkkausluokan hovioikeudenneuvoksena 1958–1962 sekä vuodesta 1962 ylemmän palkkausluokan hovioikeudenneuvoksena.^[1]

Häikiö oli kansanedustajana vuosina 1962–1983 Kuopion läänin vaalipiiristä. Hän oli eduskunnan toinen varapuhemies 1979–1983 sekä puheenjohtajana perintölakivaliokunnassa 1964 ja perustuslakivaliokunnassa 1966–1978. Häikiö oli valtakunnanoikeuden jäsenenä 1974–1986. Hän toimi kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana sekä valtiopäiväjärjestyksen kehittämiskomitean puheenjohtajana 1968–1969 ja valtiosääntökomitean puheenjohtajana 1970–1974.

Siveellisyysrikoksia koskevan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä vuonna 1970 Häikiö vastusti avioliitossa tapahtuvien väkisinmakaamisten kriminalisointia, sillä hänen mukaansa se olisi ollut ”pohjoismaisen oikeuskäsityksen vastaista”.^[2] Häikiön näkemyksen mukaan rikoslaki sisälsi jo tarvittavat keinot puuttua väkisinmakamisiin: "pahoinpitelysäännökset ovat aina käytettävissä, jos avioliitossa tapahtuu pahoinpitelyä".^[2]

Häikiö oli presidentin valitsijamies vuosien 1968, 1978 ja 1982 presidentinvaaleissa ja hän oli Kuopion kaupunginhallituksen jäsen ja Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Perhe

Häikiö oli naimisissa kolme kertaa ja jäi leskeksi kahdesti. Hänellä oli neljä lasta ensimmäisestä avioliitostaan ja kaksi toisesta. Ensimmäinen puoliso oli englannin ja ruotsin kielen lehtori Helena Maria Jauhiainen 1942–1965, toinen farmaseutti Pirkko Inkeri Pasanen (ent. Lappalainen) 1968–1984 ja kolmas puoliso vuodesta 1985 kirjanpitäjä Eeva Kaarina Peltomäki. Historiantutkija Martti Häikiö on hänen poikansa, ja dramaturgi Kristiina Lyytinen oli hänen tyttärensä.^[1]

Teoksia

Onko perustuslakeja muutettava? Kirjayhtymä 1974
Juuson kirja: ajatuksia, muistelmia, juttuja, muistelmateos. 1995
Pioneeripataljoona 12:n kirja. Kuopio 1996

Lähteet

Juuso Häikiö Suomen kansanedustajat. Eduskunta.

Viitteet

↑ ^a ^b ^c Kuka kukin on 1978, sivu 262. Runeberg.org.
↑ ^a ^b Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja, 24. marraskuuta 1970. HE 52/1970. s. 2133.

Aiheesta muualla

Juuso Häikiön muistokirjoitus Helsingin Sanomat 5.12.2003 (Käyttäjätunnuksella)

Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat

n k m Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1962–1966

Eduskuntaryhmä (32)	Airo Ala-Kulju Asunta Aulanko (1962–1964†)^[a] Borg-Sundman Forsius Hallberg Hara Hietala Huurtamo Häikiö Ilaskivi Kemppainen Koivisto Koppanen Kosola Kuoppala (1962–1963†)^[b] Linkola Lähteenmäki Mäki (1964–1966)^[b] Nieminen Raipala Rautkallio Rihtniemi Saariaho Saukkonen Saura Seppälä Sillantaus Turunen Tuuli Valkama (1963–1966)^[a] Wiherheimo

↑ ^a ^b Olli Aulanko kuoli kesken vaalikauden 30. huhtikuuta 1964. ↑ ^a ^b Väinö Kuoppala kuoli kesken vaalikauden 2. syyskuuta 1963.

n k m Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1966–1970

Eduskuntaryhmä (26)	Apajalahti Asunta Borg-Sundman Forsius Haarla Hamara Hara Hietala Huima Huurtamo Häikiö Ilaskivi Junnila Kemppainen Koppanen Kosola Linkola Lähteenmäki Mäki Mäki-Hakola Nikkilä Raipala Rihtniemi Sillantaus Vaittinen-Kuikka Vartia

Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1970–1972

Eduskuntaryhmä
(37)

Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1972–1975

Eduskuntaryhmä
(34)

n k m Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1975–1979

Eduskuntaryhmä (35)	Asunta Hetemäki-Olander Hokkanen Holkeri (1975–1978) Hollming (1975–1978†) Häikiö Häkämies Impiö Jaatinen Jartti Jokinen Juhola Junnila Kanerva Kauppi Koppanen Lampinen Lattula Laurila (1978–1979) Linkola Linkomies-Pohjala Miettinen Mikkola Mykkänen Mäki Mäki-Hakola Mäkynen (1979) Mörttinen Pelttari (1978–1979) Perho Pohjala Puolanne Pystynen Rainio (1975-1978)^[a] Rihtniemi-Koski Salmenkivi (1975–1979†) Salolainen Salonen (1975–1977†) Sillantaus Torikka (1977–1979) Vaittinen-Kuikka

↑ Kullervo Rainio erosi kokoomuksen eduskuntaryhmästä 1978 ja liittyi Perustuslaillisen kansanpuolueen eduskuntaryhmään

n k m Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1979–1983

Eduskuntaryhmä (47)	Aaltio Hakala Hetemäki-Olander Hokkanen Holvitie Häikiö Ihamäki Impiö Jaatinen A. Jokinen P. Jokinen Järvenpää Kanerva Kauppi Koppanen Kuuskoski (1979–1980)^[a] Laitinen Lampinen Lattula Laurila Linkomies-Pohjala Louvo Löyttyniemi Miettinen Mikkola Mäki-Hakola Mäkynen Mörttinen Nikkilä Pelttari Perho Pesola Petäjäniemi Pohjala Pukkio Puolanne Pystynen Rihtniemi-Koski (1979–1981†)^[b] Saarikoski Salolainen Sillantaus Särkijärvi (1981–1983)^[b] Torikka Ursin Valo Viljanen Vänskä Zyskowicz

↑ Eeva Kuuskoski erosi kokoomuksen eduskuntaryhmästä 1980 ja liittyi Keskustan eduskuntaryhmään. ↑ ^a ^b Irma Rihtniemi-Koski kuoli kesken vaalikauden 6. tammikuuta 1981.