Vesanka

Vesanka
Kaupunki	Jyväskylä
Suuralue	Kuohu-Vesanka
Väkiluku	1 300[1]
Osa-alueet	Humalamäki, Kettulanmäki, Kylmäoja, Lähteelänperä, Möykynmäki, Perälä[2]
Infobox OK

Vesanka on kylä ja Jyväskylän 54. kaupunginosa kaupungin länsiosassa valtatie 23:n varrella.^[3] Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Vesanka kuului Jyväskylän maalaiskuntaan.

Vesangan asutus sijoittuu alueen läpi kulkevien maanteiden varteen ja Vesankajärven ympärille. Vanha omakotiasutus sijoittui neljään tihentymään, joiden välillä oli haja-asutusta. Näitä tihentymiä olivat rautatieaseman seutu, Kettulanmäki aseman länsipuolella, tien varsi Möykynmäen tasalla ja tien varsi Möykynmäeltä Ruokkeelle.^[4]

Vesanka vietti 450-vuotisjuhliaan vuonna 2009. Kylä sai alkunsa 1559, kun ensimmäinen vakituinen asukas Antti Soikkanen merkittiin veroluetteloon.^[1] Vesangan rekisterikylä on ollut nykyistä kaupunginosaa laajempi alue, sillä siihen on kuulunut myös Kuohu, Varsalanperä, Vertaala sekä Saarenmaan länsipuoli.^[5] Vesangassa oli aiemmin rautatieasema sekä Möykynmäen rautatieseisake.^[1] Rata Jyväskylään päin kulkee Möykynmäen tunnelin kautta.

Historia

Keskiajalla myöhemmän Vesangan rekisterikylän alue oli hämäläisten erämaata. 1500-luvun alussa Vesankajärven erämaa kuului Tapani Matinpojalle Saarioisten Saaren kylästä. Lamsinsalmen eli Ison-Lampsin ympäristö puolestaan kuului Olavi Pauharille nykyisen Urjalan alueelta.^[6]

Vesangan alueen ensimmäinen asukas oli Antti Soikkanen, joka mainitaan vuoden 1559 veroluettelossa.^[1][7] Viimeistään vuonna 1564 Vesangan alueen uudisasukkaiksi merkittiin myös Antti Siekkinen, Heikki Pietiläinen ja Lauri Pörsöinen.^[6] Kylästä on aikaisemmin käytetty nimeä Vesankajärvi, jona kylä mainitaan vuonna 1561.^[8]

Vuonna 1564 Saarioisten hallintopitäjä erämaineen läänitettiin Klaus Kristerinpoika Hornille. Läänitykseen kuului Keski-Suomen erämailta kahdeksan lampuotitilaa, joista neljä oli Vesangassa. Siekkilä ja Ristola palautuivat kruunulle veroa maksaviksi vuonna 1673, muut tilat luultavasti vuonna 1706.^[9]

Kylä kuului alun perin Rautalammin hallintopitäjään, kirkollisesti puolestaan joko Rautalammin tai Jämsän kirkkopitäjään, kunnes se muiden Jyväskylän alueen kylien kanssa liitettiin Laukaan kirkkopitäjään viimeistään vuonna 1646.^[10] Vesangasta tuli osa Jyväskylän seurakuntaa sen perustamisvuonna, vuonna 1856.^[11] Jyväskylän maalaiskunta perustettiin vuonna 1868 kaupunkiin kuulumattomista seurakunnan osista.^[12]

Vesangan rekisterikylän rajat määriteltiin isojaon yhteydessä. Alun perin kylän pohjoisrajaksi määrättiin Rummakkolampi nykyisellä Jyväskylän ja Uuraisten rajalla, mutta 1830-luvulla jakokunnan pohjoisosassa sijaitseva Sikomäen asutus siirrettiin Nyrölän kylään.^[13] Kuohun kehittyminen erilliseksi alueeksi alkoi 1800-luvun loppupuolella teollisen toiminnan ympärille. 1920-luvulla Kuohulle perustettiin saha, jonka suojärveläinen Toras Oy osti 1940-luvulla.^[14]

1970-luvulla oli suunnitteilla Vesangan laajentaminen Tikkakosken kaltaiseksi taajamaksi. Suunnitelma olisi toteutettu yhdistämällä teiden varrelle kehittyneitä omakotialueita. Etenkin Nyrölään vievän tien vartta suunniteltiin rakentamisen suunnaksi. Vesanka ja Ruoke kaavoitettiin 1990-luvulla, ja myöhemmin vuonna 2008 kaavoitettiin myös Kuohu.^[15]

Toimintaa

Vesangassa on Vesanka-talo, jossa toimivat koulu, päiväkoti ja Vesangan kirjasto. Vesangassa toimii aktiivinen kyläyhdistys, joka on remontoinut vanhan työväentalo Rientolan ja järjestää harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa.^[1]

Vesalassa ajetaan Suomen rallin erikoiskokeita.^lähde? Myös Humalamäessä ajettiin rallia, mutta ajaminen lopetettiin vuonna 1986 vakavan kolarin vuoksi.^lähde?

Lähteet

• Lappalainen, Jussi T.: Jyväskylän maalaiskunnan kirja. Jyväskylä: Jyväskylän maalaiskunta ja maaseurakunta, 1977. ISBN 951-99104-3-3.
• Lintunen, Vuokko (toim.): Wesanka – Kylä Sydän-Suomessa. Vesangan kyläkirja. Vesangan kyläyhdistys, 2003. ISBN 952-91-6246-4.
• Wilmi, Jorma: Jyväskylän maalaiskunnan historia 1945-2008. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki, 2011. 978-952-5947-11-6.

Viitteet

Kirjallisuutta

• Lintunen, Vuokko (toim.): Wesanka – Kylä Sydän-Suomessa. Vesangan kyläkirja. Vesangan kyläyhdistys, 2003. ISBN 952-91-6246-4.

Aiheesta muualla

• Vesangan kyläyhdistys