Olvassuon luonnonpuisto

Olvassuon luonnonpuisto

Sijainti	Pudasjärvi, Puolanka, Utajärvi Suomi
Pinta-ala	59,583 km2 (luonnonpuisto) 270,73 km2 (Natura 2000 -alue)

Hallinto

Tyyppi	Luonnonpuisto
Perustettu	1981
Luokitus	Ramsar-alue
Hallinto	Metsähallitus

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa

Olvassuon luonnonpuisto tai Olvassuon soidensuojelualue on Suomen Natura 2000 -alueisiin kuuluva suoalue Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Pudasjärven, Puolangan ja Utajärven alueella^[1] Kiiminkijoen pohjoispuolella.

Natura 2000 -alueeseen kuuluu Olvassuon luonnonpuisto, Oravisuon-Näätäsuon-Sammakkosuon sdensuojelualue ja Leväsuon-Kärppäsuon soidensuojelualue sekä joitakin muita suojeluohjelma-alueita. Natura 2000 -alueen pinta-ala on 270,73 neliökilometriä,^[2] josta Olvassuon luonnonpuiston osuus on 59,58 neliökilometriä.^[3]

Pohjois-Pohjanmaan liitto teki aloitteen luonnonpuiston muuttamisesta kansallispuistoksi. Ympäristöministeri Ville Niinistö vei aloitteen jatkovalmisteluun vuoden 2012 lopulla.^[4] Kansallispuistoa ei ole kuitenkaan toistaiseksi perustettu.^[5]

Suojelualue

Olvassuon luonnonpuisto (5 958,3 ha) ja Oravisuon-Näätäsuon-Sammakkosuon soidensuojelualue (6 456,3 ha) perustettiin vuonna 1982. Leväsuon–Kärppäsuon soidensuojelualue (2 251,2 ha) perustettiin 1988. Näiden lisäksi Natura 2000 -alueeseen kuuluu vuonna 1984 perustettu Kälväsvaaran–Iso Palovaaran harjujensuojeluohjelma-alue (1 251,2 ha) ja joitakin muita soidensuojeluohjelma-alueita. Natura 2000 -alueen kokonaispinta-ala on noin 27 037 hehtaaria.^[2][3] Alue kuuluu myös maailmanlaajuiseen kosteikkoluontoa suojelevaan Ramsarin sopimukseen.^[1]

Olvassuon pohjois- ja itälaidalla virtaa pohjoiskoilliseen Piltuanjoki, eteläpuolella taas ovat Juorkunan Marttisjärven kylä sekä Iso Olvasjärvi ja Pikku Olvasjärvi.

Alueen kuvaus

Olvassuo on laaja ja luonnontilainen aapasuo, jota halkovat lukuisat joet ja purot, kuten merkittävimmät Nuorittajoki ja sen sivuhaara Piltuanjoki. Alueella sijaitsee myös useita pieniä järviä ja lampia. Suon erityispiirteenä ovat laajat pohjavesivaikutteiset suot, joilla kasvaa arvokkaita lettoja. Lisäksi alueella on runsaasti metsiä. Alueen monimuotoisuutta rikastuttavat Kälväsvaara ja Iso Palovaaran alue, jotka edustavat harjuluontoa.^[2]

Rakennelmat

Luonnonpuistoon on Olvassuon etelälaidalle rakennettu lintutorni, jonne johtaa pitkospuista rakennettu polku Kirkaslammen laavupaikalta.^[6] Polun varrella on nähtävissä ennallistettua suota, jossa suuret valtaojat on palautettu luonnontilaan. Suojelualueen pohjoisosassa Sammakkosuolla on toinen lintutorni, jolle johtaa myös polku^[6]. Saunakankaalla Piltuanjoen törmällä on Metsähallituksen ylläpitämä autiotupa^[7]. Luonnonpuiston alueella liikkuminen on kielletty merkittyjen reittien ulkopuolella.

Kuvia Olvassuon luonnonpuistosta

• 
  Luontopolun alkupiste
• 
  Suon etelälaitaa itään päin
• 
  Suo itäkoilliseen päin
• 
  Kolmitasanteinen lintutorni
• 
  Suomaisemaa pohjoiseen
• 
  Suon eteläisintä reunaa
• 
  Ennallistettu valtaoja
• 
  Kirkaslammen laavut

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olvassuon luonnonpuisto Wikimedia Commonsissa

• Rehell S., Pellikka K., Virta P., Rantala L., Kauppinen V., Kilpeläinen T., Sandqvist, H. Ylitulkkila S. 2002. Oulun Vesi. Viinivaaran pohjavesihanke. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Kiiminkijoen Natura-arviointi. Raportti P01432. PSV-Maa ja Vesi. 61 s.
• Heikkilä, H., Kukko-oja, K., Laitinen, J., Rehell, S., Sallantaus, T. 2001. Arvio Viinivaaran pohjavedenottohankkeen vaikutuksesta Olvassuon Natura 2000 -alueen luontoon. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 799. 55 s. ISBN 951-40-1769-2
• Utajarvi.fi — Luonnonnähtävyydet ja suojelukohteet (Arkistoitu – Internet Archive)

Pudasjärvi

Kylät ja alueet	Aittojärvi: Aittojärvi Hetekylä: Hetekylä – Keinäsperä Hirvaskoski: Ervasti – Hirvaskoski – Kurki – Poijula Iinattijärvi: Iinattijärvi Jaurakkajärvi: Jaurakkajärvi Kipinä: Kipinä – Kollaja – Panuma – Taipaleenharju Kurenala: Kurenalus (keskustaajama) Pintamo: Pintamo Pudasjärvi: Jaalanka – Jonku – Pudasjärven kirkonkylä – Ruottisenharju – Siivikko Puhos: Puhos Pärjänsuo: Livo – Pärjänsuo – Rytinki – Yli-Livo Sarakylä: Kipinäsuo – Ruuhensuo – Sarajärvi Siurua: Ala-Siurua – Siurua Syötekylä: Syötekylä
Järviä, jokia ja muita vesistöjä	Aittojärvi – Iijoki – Jaaskamonkoski – Jaurakaisjärvi – Jaurakkajärvi– Jongunjärvi – Mikanlampi – Ontamojärvi – Pudasjärvi – Sorvarinjärvi – Sotkajärvi
Nähtävyyksiä	Pudasjärven kirkko – Sarakylän kappeli – Syötteen kansallispuisto
Muuta Pudasjärveen liittyvää	Hirsikampus – Hirvisuo – Iijokiseutu – Iso-Syöte – Jyrkkäkoski – Kesäpilkin MM-kisat – Niemitalon Juustola – Pudasjärven lentokenttä – Litokaira – Olvassuo – Virkistysuimala Puikkari – Pudasjärven ufot – Syöte – Umpihankihiihdon MM-kisat