Makkosselkä
| Makkosselkä | |
|---|---|
 Makkosselkä etelän suunnasta nähtynä. | |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Koordinaatit | 61°35′46″N, 22°50′11″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) |
| Laskujoki | kanava Märkäjärveen [1] |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 86,5 m [1] |
 Makkosselkä | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Makkosselkä on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva Märkäjärveen kuuluva järven osa, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kauvatsanjoen valuma-alueen Märkäjärven alueeseen.[1]
Maantiede
Makkosselän pituus on 2,2 kilometriä ja leveys 500 metriä. Se on leveimmillään altaan eteläosissa ja matalimmillaan sen pohjoisosissa. Siellä selkä päättyy matalaan veteen ja kosteikkoihin, jotka erottavat sen Märkäjärven länsiosan avovesialtaasta. Toijasjoki laskee juuri tämän kosteikon kautta, mutta joen vedet päättyvät Märkäjärven Kirjasjärveen ulottuvaan lahteen. Makkosselän kaakkoiskulmaan laskee toinen kanava, joka yhdistää sen Aliseen Maajärveen. Makkosselän oma luusua sijaitsee järven luoteisrannalla, josta saa alkunsa 450 metriä pitkä kanava, joka pitää altaiden vedenpinnat samalla korkeudella.[1]
Järven ranta on pääosin peltoa. Rannoilla on useita maatiloja ja runsaasti loma-asuntoja. Ainoa saari on pieni Selkäkari.[1]
Historia
Ennen 1800-luvun loppua seudulla oli suurempi Märkäjärvi, jonka vedenpintaa laskettiin noin kaksi metriä. Vedenlaskun seurauksena ja järvenpohjan epätasaisuuksista johtuen järvestä kuroutui viisi erillistä allasta: Märkäjärvi (länsiosassa Pikkujärvi), Makkosselkä, Kirjasjärvi, Alinen Maajärvi ja Ylinen Maajärvi. Märkäjärven pohjoispuolella ollut pienempi järvi (nykyään Vähäjärvi) kuivatettiin kokonaan. Maajärvi, joka muodosti tuolloin erillisen järvialtaan, maatui kahdeksi järveksi.[2][3] Vesijättömaiden järvestelyt on kuvattu Märkäjärven artikkelissa.
Aiheesta muualla
- Makkosselkään liittyviä aineistoja Suodenniemen Topoteekissa
Lähteet
Kokemäenjoen vesistö (35)
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |
Kokemäenjoen alue (35.1)
| Rajautuvat vesistöt ja vesistön osat: | Kuutilonojan valuma-alue (83.041) • Pietniemenojan valuma-alue (83.039) • Lahdenojan valuma-alue (83.033) • Harjajuovan–Pinkjärven valuma-alue (83.027) • Eurajoen vesistö (34) • Loimijoen valuma-alue (35.9) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Karvianjoen vesistö (36) • Kellahdenojan valuma-alue (3.046) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kokemäenjoen alaosan alue (35.11) | Kokemäenjoki • Pappilanjärvi | ||||||||||||||||||
| Kokemäenjoen yläosan alue (35.12) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kuloveden alue (35.13) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14) | noin 60 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sarkolanjoen valuma-alue (35.17) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sammunjoen valuma-alue (35.18) | Sammunjoki • Ruokojärvi • Sammakkajärvi • Lailujärvi • Pikku Murtojärvi • Murtojärvi • Iso-Kuovanen • Vihdanlammi • Hanhijärvi • Houhajärvi | ||||||||||||||||||
| Tattaranjoen valuma-alue (35.19) | Tattaranjoki • Leistilänjärvi (kuivatettu järvi) |
