Liekovesi
| Liekovesi, Rautaveden osa | |
|---|---|
 Liekovesi kuvattuna Asemakadulta niityn ja rautatien yli | |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Koordinaatit | 61°20′36″N, 22°52′24″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kuloveden alue (35.13) |
| Laskujoki | Kokemäenjoki [1] |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 57,5 m [1] |
| Rantaviiva | 12 km [2] |
| Pinta-ala | 4,58 km² [2] |
| Keskisyvyys | 2,2 m [2][3] |
| Suurin syvyys | 11 m [2][3] |
| Keskivirtaama | 183 m³/s (MQ) [2] |
 Liekovesi, Rautaveden osa | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Liekovesi on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva entinen järvi ja nykyään Rautaveden osa, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueella olevaan Kulojärven alueeseen. Järven vedenpintaa säännöstelee Tyrvään voimalaitos.[1][4]
Maantiede
Järvialtaan pituus on 3,9 kilometriä ja leveys 1,5 kilometriä. Siihen laskevat Vaunujoki pohjoisesta ja Pesurinoja etelästä. Suurin virtaama tulee kuitenkin Vammaskosken kautta Rautaveden selältä. Rautaveden luusua sijaitsee Liekoveden lounaisrannalla, josta saa alkunsa 112 kilometriä pitkä Kokemäenjoki.[1][4]
Järven rantaviiva on 12 kilometriä pitkä, ja ranta on pääosin peltoa tai taajama-aluetta. Liekovettä on vuodesta 1957 säännöstellyt Tyrvään voimalaitos, joten vedenpinta on luonnollista tasoaan korkeammalla. Vedenpinnan vaihteluväli on 56,75−57,60 metriä merenpinnan yläpuolella. Jotta vedenpinnan nostolla ei olisi ollut viljelylle ja asutukselle haittaa, rakennettiin Liekoveden ympärille alaville osille suojavalli. Suojavallin takana virtaavat myös Pesurinoja kilometrin verran ja Vaunujoki kolmen kilometrin verran.[1][3]
Liekovedessä on kolme saarta. Suurin saari on Liekosaari, joka on 1,2 kilometriä pitkä. Hiukkasaari, joka on 200 metriä pitkä, sijaitsee aivan luusuan edessä. Pieni Rätöskari sijaitsee aivan Liekosaaren itäpuolella. Sastamalan kaupungin keskusta Vammala sijaitsee Vammaskosken molemmilla puolilla Liekoveden itärannoilla.[1]
Virkistyskäyttö
Järveen on istutettu järvitaimenta, kirjolohta, kuhaa ja joskus myös järvisiikaa. Järvi onkin, kuten sen yläpuolella olevat Rautavesi ja Kulovesikin, hyvää aluetta erityisesti kuhan kalastukseen. Lisäksi järvessä voi tavata ainakin madetta, ahventa ja haukea.[3]
Pororannan uimaranta sijaitsee Sastamalassa Kaalisaareksi kutsutulla alueella. Laivaristeilylle Liekovedellä voi päästä Aste Line Ay:n laivalla M/S Liekovesi.[3]
Kuukiven kevät
Liekovedellä on tärkeä osa Kaari Utrion 1995 ilmestyneessä kirjassa Kuukiven kevät, joka on romanttinen kertomus elämästä Roismalan talossa tuhat vuotta sitten. Kirjan kustansi Kalevalaisten naisten liitto. Kirjan kuvituksena ovat Kalevala-korut - jotkut niiden esikuvista on löydetty Kokemäenjoen varrelta. lähde?
Historia
Järven nimi viittaa ehkä seudun tukinuittohistoriaan, sillä 'lieko' tarkoittanee seudun murteissa kauan järven pohjassa tai suossa vettynyttä uppotukkia. Liekoveden etelä- ja länsirannoilla on muinaiskalmistoja. Kaukolan rautakautista kalmistoa järven eteläpuolella pidetään yhtenä Pirkanmaan laajimmista. Jotkin Liekoveden eteläpuolelta löytyneet asuinpaikat ovat mahdollisesti kivikauden lopulta tai pronssikaudelta.[3]
Lähteet
- ↑ a b c d e f Liekovesi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e Suominen, Simo & Kallo, Kalle: Vammalan Seudun Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2009−2013 (Arkistoitu – Internet Archive), s. 10−12, Kalastusalueen hallitus, Vammalan seudun kalastusalue, 2008
- ↑ a b c d e f JärviWiki: Liekovesi, luettu 19.12.2014
- ↑ a b OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 19.12.2014.
Aiheesta muualla
- Kokemäenjoki.net: Liekovesi-Rautavesi-Kulovesi (Arkistoitu – Internet Archive), 2014
- Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry: Lintupaikkaesittelyjä - Sastamala, Liekoveden ympäristö (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 14.1.2015
Kokemäenjoen vesistö (35)
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |
Kokemäenjoen alue (35.1)
| Rajautuvat vesistöt ja vesistön osat: | Kuutilonojan valuma-alue (83.041) • Pietniemenojan valuma-alue (83.039) • Lahdenojan valuma-alue (83.033) • Harjajuovan–Pinkjärven valuma-alue (83.027) • Eurajoen vesistö (34) • Loimijoen valuma-alue (35.9) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Karvianjoen vesistö (36) • Kellahdenojan valuma-alue (3.046) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kokemäenjoen alaosan alue (35.11) | Kokemäenjoki • Pappilanjärvi | ||||||||||||||||||
| Kokemäenjoen yläosan alue (35.12) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kuloveden alue (35.13) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14) | noin 60 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sarkolanjoen valuma-alue (35.17) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sammunjoen valuma-alue (35.18) | Sammunjoki • Ruokojärvi • Sammakkajärvi • Lailujärvi • Pikku Murtojärvi • Murtojärvi • Iso-Kuovanen • Vihdanlammi • Hanhijärvi • Houhajärvi | ||||||||||||||||||
| Tattaranjoen valuma-alue (35.19) | Tattaranjoki • Leistilänjärvi (kuivatettu järvi) |
