Uusi realismi
Tämä artikkeli käsittelee taidesuuntausta. Uusi realismi on myös filosofinen koulukunta.
Realismit
Jacob Riis, Mulberry Streetillä nukkuvia lapsia, 1890.
Realismi taiteessa | Realismi kirjallisuudessa
Fantastinen realismi
Fotorealismi
Inhorealismi
Kapitalistinen realismi
Maaginen realismi
Naturalismi (taide)
Neorealismi
Sosialistinen realismi
Surrealismi
Uusi realismi
Yhteiskunnallinen realismi
Realismia
Akka ja kissa
Démasquée
Femme nue couchée
Kivenhakkaajat
Le Sommeil
Maailman alkuperä
Poika ja varis
Pyykkiranta
Raatajat rahanalaiset
Tanssiaiskengät
Toipilas
Wolgastin satamassa 15. kesäkuuta 1633
Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille
Uusi realismi (ransk. Nouveau Réalisme) (myös uusrealismi, uudet realistit, Nouveau Realisme tai Nouveaux realistes) on taidesuuntaus, jonka perustivat vuonna 1960 Ranskassa taidekriitikko Pierre Restany ja taidemaalari Yves Klein. Suuntauksen jäsenet pyrkivät saattamaan elämän ja taiteen lähemmäs toisiaan. He sanoivat näkevänsä maailman kuvana, josta ottavat osia ja sijoittavat ne osaksi teoksiaan. Dadaistien ja Marcel Duchampin antitaiteen tavoin uusrealistit pyrkivät käyttämään arkisia, tosielämän esineitä taiteessaan. Assemblaasin ja valmisesineiden käyttö oli tyypillistä uusrealisteille.
Uudet realistit olivat mannereurooppalainen vastine englantilaiselle ja amerikkalaiselle pop-taiteelle, joka oli syntynyt Englannissa 1950-luvun lopulla. Ryhmässä olivat Yves Kleinin lisäksi muun muassa Arman, François Dufrêne César, Christo, Raymond Hains, Martial Raysse, Mimmo Rotella, Daniel Spoerri ja Jean Tinguely ja myöhemmin Niki de Saint Phalle.
Suomessa
Uusrealistien taidetta nähtiin Suomessa ainakin Ars 69 -näyttelyssä. Pierre Restany kutsuttiin esitelmöimään Helsinkiin ja Arsissa olivat esillä ryhmästä Arman ja César. Manner-Euroopan pop-taiteen virtaukset eivät kuitenkaan herättänet voimakasta vastakaikua Suomen taiteessa, vaan täkäläisinä esikuvina pidettiin pikemminkin popin amerikkalaisia suuntauksia.
Uusrealistien muotokuvia
-
Lothar Wolleh, Arman (Armand Pierre Fernandez). -
Lothar Wolleh, Jacques Villeglé. -
Lothar Wolleh, Niki de Saint Phalle, 1970. -
Lothar Wolleh, Jean Tinguely, 1970.
Katso myös
- Realismi
- Pop-taide
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
