Työtönjärvi

Työtönjärvi
Valtiot	Suomi
Koordinaatit	61°55′27″N, 23°38′49″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue	Keihäsjoen valuma-alue (35.35)
Laskujoki	Työtönjoki [1]
Järvinumero	35.352.1.002
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	114 m [1]
Rantaviiva	5,377 km [2]
Pinta-ala	30,265 ha [2]
Suurin syvyys	16,5 m [3]
Saaria	1 [1]
Työtönjärvi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Työtönjärvi ^[2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä Kurun lähellä sijaitseva järvi.^[2][1]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Näsijärven–Ruoveden alueen (35.3) Keihäsjoen valuma-alue (Kuru)ella (35.35), jonka Työtönjoen–Pitkäjärven alueeseen (35.352) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 114,0 metriä mpy.^[1][3]

Työtönjärven tulojoessa on paljon koskia ja siinä on mutkitteleva alajuoksun osuus, joka kiertää Talvinevan. Metsätaloudelle oli tarpeellista kaivaa Porraskosken jälkeen uittokanava Työtönjärven ohi niin, että tukit voitiin uittaa suoraan Työtönjokeen ^[4]. Työtönjärveen on johdettu kaksi metsäojaa, joiden merkitys on vähäinen. Järvi on joen läpivirtausjärvi huolimatta siitä, että joen vesi on jaettu myös uittokanavalle. Veden laskennallinen viipymä järvessä on vain 15 vuorokautta. Tämän mukaan vesi vaihtuu järvessä 24 kertaa vuodessa. Työtönjärveen ei laske suoraan muita järviä.^[1][3]

Järven laskujoki on Työtönjoki, joka virtaa Lamminlammin läpi ja laskee Keihäsjärveen Kurussa, ja joka vuorostaan laskee Näsijärven Vankaveden Kurunlahteen.^[1]

Järven pinta-ala on 30 hehtaaria. Se on 1,5 kilometriä pitkä ja 500 metriä leveä. Järvi on kapea ja eräät sen rannoista ovat melko jyrkkiä. Tällaiset rantaan viettävät rinteet on eteläpuolella sijaitsevalla Mörtinvuorella, jonka huippu kohoaa 50 metriä järven vedenpinnan yläpuolelle. Järvellä on kartan mukaan yksi kallioinen saari järven koillisrannan tuntumassa. Saari on 50 metriä pitkä.^[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 5,4 kilometriä. Se rannat ovat metsämaata paitsi luoteisrannassa, missä peltopalstat päättyvät rantasuohon. Järven asutus muodostuu neljästä entisestä ja yhdestä toimivasta maatilasta. Rannoille on myös rakennettu yli 10 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet seututieltä 332 tai kantatieltä 65 haarautuvilta teiltä.^[2][1][5]

Vuoden 1958 peruskartassa sijaitsi järven ympäristössä viisi toimivaa maatilaa, joiden pellot sijaitsivat eri puolilla järveä ja ne ulottuivat siellä rantaan asti. Maatilojen viljelyssä ei tapahtunut muutoksia vuosien 1958–1992 aikana. Rannoille rakennettiin tänä aikana vain kaksi vapaa-ajan asuntoa.^[6][7][8]

Järven vedenlaatua on tutkittu viitenä vuonna ja viimeksi vuonna 2009. Vedenväri on tumman ruskeaa ja vesi hieman sameaa. Tumma väri johtuu korkeasta humuspitoisuudesta, joka johtuu valuma-alueen metsä- ja suovaltaisuudesta. Humuksen määrä vedessä aiheuttaa myös happamoitumista. Järven puskurikyky happamoitumista vastaan ei pysty estämään happamuustason laskua arvon pH 5,0 tasolle. Näin happamassa vedessä tulevat toimeen ja lisääntyvät vain eräät eliöt. Järven vedessä on ravinteita niin paljon, että se luokitellaan lievästi rehevöityneiden järvien luokkaan. Kun järvi on lämpötilakerrostunut, jää syvänteeseen vettä, joka ei joen virtauksesta huolimatta vaihdu. Tällöin on havaittu happipitoisuuksissa selvää laskua tai happikatoa. Tämä käynnistää sisäisen kuormituksen, joka nostaa fosforipitoisuudet järvessä kesän arvoja suuremmiksi. Järvi soveltuu virkistyskäyttöön välttäväksi.^[3]