Taideteollisuus

Taideteollisuus (engl. applied arts tai applied art) on käyttö- ja koriste-esineiden suunnittelua ja valmistusta. Taideteollisuus voi olla käsityötä, mutta materiaalien muokkaamiseen voidaan käyttää myös erilaisia apuvälineitä. Sana viittaa teollistumiseen, jonka seurauksena alettiin tuottaa taiteellisesti suunniteltuja esineitä teollisena sarjatuotantona aikaisemman manufaktuuriteollisuuden sijaan.

Renessanssi vahvisti käsitystä, jonka mukaan voitaisiin jakaa taiteen tekeminen neron henkisesti painottuneeseen sekä sitä vanhempaan keskiaikaiseen käsityön perinteisiin. Sitä vahvisti myös myöhemmin yleistynyt taidekoulutus, jossa Eurooppaan perustetut taideakatemiat tähdensivät taiteen tekemisen akateemista ja ”käsitteellistä” puolta erottaen sen materiaalien kanssa tekemisissä olleista käsityöstä ja koristetaiteista.^[1]

Reagoidessaan teollistumisen seurauksena syntyneisiin tuotteisiin useat taiteilijat pyrkivät yhdistämään taiteen, käsityön ja teollisuuden. Ensimmäinen merkittävä hanke oli John Ruskinin ja William Morrisin ajatusten pohjalta luotu arts and crafts -liike Englannissa 1800-luvun lopulla. Vastaavia taideteollisuusliikkeinä tunnettuja pyrkimyksiä oli lähes kaikissa anglosaksisissa maissa.

Taideteollisuusliikkeisiin saattoi liittyä erilaisia painotuksia. Esimerkiksi art nouveau korosti taidekäsityötä, mutta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä varsinkin Saksassa tuotiin esille modernismin ja demokratian periaatteiden mukaista joukkotuotantoa. Taideteollisuuteen liittyi usein ajatus yhteiskunnan uudistamisesta – kauneutta kaikille, ei vain yläluokalle.^[2]

Näitä tasavaltalaisia ajatuksia ”korkean” ja ”matalan” taiteen yhdistämisestä viljeli myös Bauhaus-koulu Saksassa vuosina 1919–1933. Venäjällä ja Neuvostoliitossa ajatus taiteen ja teollisuuden liitosta sai vastineen tuotantotaiteeksi kutsutun konstruktivismin piirissä, jota harjoitettiin ennen kuin Josif Stalin määräsi sosialistisen realismin ainoaksi sallituksi taidesuunnaksi.

Toisen maailmansodan jälkeen taideteollisuudesta tuli useissa maissa, kuten myös Suomessa, kansallinen kilpailuvaltti. ^[3]

Taideteollisuus-sanan sijasta on alettu käyttämään yhä useammin sanoja muotoilu tai sen synonyymia design. Esimerkiksi vuonna 1873 perustettu Helsingissä sijaitseva Taideteollisuusmuseo muutti nimensä Designmuseoksi vuonna 2002. ^[4]

Taideteollinen korkeakoulu Helsingissä määrittelee olevansa ”muotoilun, audiovisuaalisen viestinnän, taidekasvatuksen ja taiteen kansainvälinen yliopisto”. Koulu yhdistyi vuonna 2009 kahden muun yliopiston kanssa Aalto-yliopistoksi.

Pääartikkeli: Taidekäsityö

Taidekäsityö on taiteellista käsityötä. Se on menneinä aikoina ollut pitkälti kotiteollisuutta. Käsityönä on tehty tavallisia käyttöesineitä, joissa on ollut nähtävissä taiteellisia piirteitä. Nykyisin taidekäsityötä tehdään teollisesti, jolloin mukana ovat tietty tekniikka ja materiaalituntemus.^[5]

Taideteollisuuden ammattilaisia kutsutaan monesti artesaaneiksi. Taideteollisuuden ammatteihin kuuluvat lasinpuhaltaja, verhoilija, puuseppä, kultaseppä, koristemaalari ja modisti.^[6] Taideteollisuuden ammattilaisija ovat myös teollinen muotoilija, jotka suunnittelevat erilaisten tuotteiden muotoilua. Muotoiluun liittyy myös tilojen ja rakennusten muotoilu, mihin kuuluvia ammatteja ovat sisustussuunnittelija ja arkkitehti^[7] Muotoiluun kuuluu myös keramiikka.^[8]

• Suomen taide

• Taideteollinen korkeakoulu (Arkistoitu – Internet Archive).

• Designmuseo, Helsinki.
• Taideteollisuus Valtion taidemuseon kokoelmissa^{[vanhentunut linkki]}.
• Kuopion muotoiluakatemian asiasanasto.
• Suomen Taideteollisuusyhdistyksen Design Forum Finland.