Pyhätunturi
Tämä artikkeli käsittelee Pyhätunturia Pelkosenniemellä. Muista merkityksistä katso Pyhätunturi (täsmennyssivu).
Pyhätunturi on Pelkosenniemen kunnan ja Kemijärven kaupungin alueilla sijaitseva usean tunturilaen ryhmä. Tunturijono on vajaan kymmenen kilometrin pituinen ja itä-länsisuuntainen. Se on muodostunut yli kaksi miljardia vuotta sitten, jolloin paikalla sijaitsi korkea vuorijono. Pehmeä kiviaines on rapautunut pois ja jäljelle on jäänyt lähinnä kova kvartsiitti.
Tunnetuin huippu on itäinen Kultakero. Muut laet eli kerot länteen päin ovat Ukonhattu ja korkein huippu Noitatunturi (540 m, aiemmalta nimeltään Seitakero). Seuraavina lännessä ovat matalammat Laakakero ja Peurakero. Tunturijono jatkuu edelleen luoteeseen Luosto-tuntureille saakka. Kultakeron koillispuolella Pyhäjärven itärannalla on 370-metrinen Soutaja.
Kultakeron ja Ukonhatun välissä sijaitsee vajaan kilometrin pituinen, jyrkkäreunainen Isokuru eli Pyhäkuru. Pyhätunturin alueella on saamelaisten muinaisia uhri- ja muita palvontapaikkoja. Uhriharjun läheisyydessä on Karhunjuomalampi. Saamelaisia kastettiin 1600-luvulla kristinuskoon, jolta ajalta ovat nimistössä peräisin Isokurun perillä sijaitsevat Pyhänkasteenlampi ja Pyhänkasteenputous.
Osia Taivaan tulet -televisiosarjasta kuvattiin Pyhätunturilla ja sen ympäristössä. Jukolan viesti kilpailtiin Pyhä-Luoston alueella vuonna 1994.
Kansallispuisto
Lähes koko Pyhätunturin alue kuuluu vuonna 1938 perustettuun kansallispuistoon, joka yhdistettiin vuonna 2005 Luoston alueen kanssa Pyhä-Luoston kansallispuistoksi. Alueella on kävelyreittejä, tupia, laavuja ja nuotiopaikkoja retkeilijöiden käytössä. Isokurun lohkareisella pohjalla on kulkemista helpottavat pitkospuut. Talvella siellä esiintyy lumivyöryjä.
Laskettelukeskus
Pyhätunturin laskettelukeskus eli Pyhä matkailupalveluineen sijaitsee Kultakerolla ja on Aho Groupin omistuksessa. Pyhätunturin laskettelukeskus perustettiin vuonna 1964[1].
Alueella on hotelli, jota laajennettiin vuosina 2022-2023 Kultakero hankkeessa. Lisäksi alueella on Pyhälinna ja Pyhäsuites majoituksia[2].
Laskettelukeskuksessa on 15 rinnettä ja 9 hissiä[2]. Laskettelukeskus sisältää FIS-luokitellun Piste Palander -laskettelurinteen, joka on Suomen suurin laskettelurinne.[3] Pyhätunturille valmistui FIS-rinteen lisäksi vuonna 2010 kuuden hengen PyhäExpress tuolihissi[4]. Pyhätunturille aukesi vuonna 2022 tehtyjen investointien yhteydessä uusi neljän hengen tuolihissi ja uusi rinne pohjoisrinteille[4].
Hiihtokeskus valittiin 2010–2011 tehtyjen uudistusten ansiosta Vuoden hiihtokeskukseksi 2011.[5] Hiihtokeskus valittiin vuoden hiihtokeskukseksi myös vuonna 2017[6].
Katso myös
Lähteet
- ↑ Pyhän tarina | Pyhä.fi www.pyha.fi. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ a b Pyhä | Pyhä.fi www.pyha.fi. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ Pyhätunturin FIS-rinteestä Suomen suurin Yle Uutiset. 1.11.2010. Viitattu 10.5.2015.
- ↑ a b Pyhän rinteet ja hissit | Pyhä.fi www.pyha.fi. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ Pyhä-hiihtokeskus – Esittelyssä rinteet ja palvelut Lumipallo. Viitattu 10.5.2015.
- ↑ Vuoden hiihtokeskus 2017 on valittu Ski.fi. 27.4.2017. Viitattu 19.2.2023.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhätunturi Wikimedia Commonsissa
- Luontoon.fi: Pyhä-Luoston kansallispuisto
- Pyha.fi, turistisivusto
| Kylät | Aapajärvi | Arvospuoli | Kairala | Kiemunkivaara | Luiro | Pelkosenniemi | Suvanto |
|---|---|
| Luonnonsuojelualueet | |
| Luonnonmuodostelmat | Pyhätunturi |
| Rakennukset ja rakennelmat | |
| Museot | Pelkosenniemen kotiseutumuseo |
| Perusrakennehankkeet | |
| Liikenne |
Suomen talviurheilukeskukset
| ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||
