Paikallinen ryhmä

Linnunradan (punaisella tekstillä) sijainti paikallisessa ryhmässä muiden galaksien joukossa

Paikallinen ryhmä on galaksiryhmä, johon oma galaksimme Linnunrata kuuluu. Paikallisesta ryhmästä tunnetaan tällä hetkellä noin 50 galaksia. Niistä kohtalaisen suuria on kolme kierteisgalaksia: suuruusjärjestyksessä Andromedan galaksi, Linnunrata ja Kolmion galaksi. Niiden lisäksi ryhmässä on pari keskikokoista galaksia ja suuri joukko pieniä kääpiögalakseja.[1] Paikallinen ryhmä on osa Neitsyen superjoukkoa.

Paikallisen ryhmän läpimitta on 10 miljoonaa valovuotta,[2] ja sen massa on (1,29 ± 0,14)×1012 kertaa Auringon massa.

Paikallisen ryhmän galaksit sijaitsevat kahdessa alaryhmässä, joista Linnunrata seuralaisineen on yhdessä, ja Andromeda ja Kolmion galaksi seuralaisineen toisessa.[1]

Paikallisen ryhmän suurten galaksien historiat ovat hiukan erilaiset. Linnunradassa on runsaasti vanhoja, yli 10 miljardin vuoden ikäisiä tähtiä. Andromedan tähdet ovat nuorempia, mikä johtunee siitä, että suurin osa galaksin massasta on keräytynyt alkuaikojen jälkeen tapahtuneiden galaksitörmäysten synnyttämissä tähtien syntyryöpyissä. Kolmion galaksin historia on ollut rauhallisempi kuin Andromedan galaksin. Se kuitenkin menetti suuren osan ulkolaitojensa aineesta pari miljardia vuotta sitten ohittaessaan Andromedan galaksin hyvin läheltä. Andromeda ja Kolmion galaksi saattavat kiertää toisiaan ja muodostaa kaksoisgalaksin.[1]

Kaikki kolme suurta galaksia sulautuvat miljardien vuosien kuluttua yhteen ja muodostavat luultavasti suuren ellipsigalaksin.[1] Andromedan galaksi ja Linnunrata törmäävät toisiinsa noin 4 miljardin vuoden kuluttua ja yhdistyvät.[3]

Kolmen suuren galaksin jälkeen paikallisen ryhmän suurimmat galaksit ovat Linnunradan seuralaiset, epäsäännölliset galaksit Suuri ja Pieni Magellanin pilvi. Ne ovat massaltaan vain sadasosa Linnunradan massasta, mutta läheisyytensä johdosta ne näkyvät taivaalla hyvin.[1]

Paikallisen ryhmän pienimmät galaksit ovat kääpiögalakseja, joita tunnetaan noin 50 kappaletta. Suurin osa niistä kiertää Andromedaa tai Linnunrataa. Kääpiögalakseja on pallomaisia ja epäsäännöllisiä sekä muutama sekamuotoinen.[1]

Galaksien lisäksi paikallisessa ryhmässä on heikosti näkyviä tähtivirtoja.[1]

Paikallisen ryhmän galaksit

Lähteet

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paikallinen ryhmä.
  1. a b c d e f g Oja, Heikki: Galaksit, s. 55-63. Ursa, 2017. ISBN 978-952-5985-45-0.
  2. Karachentsev, I. D.; Kashibadze, O. G. (2006). "Masses of the local group and of the M81 group estimated from distortions in the local velocity field". Astrophysics 49 (1): 3–18
  3. Anne Liljestrom: Miten Linnunrata muodostui? 24.9.2017. Ursa. Viitattu 6.4.2018.
Paikallisen ryhmän galaksit
Kierteisgalaksit

Andromeda | Linnunrata | Kolmio

Elliptiset galaksit

M110 | M32

Epäsäännölliset galaksit

Andromeda IV | Feeniksin kääpiögalaksi | Leo A | IC 10 | IC 1613 | Kalojen kääpiögalaksi | NGC 3109 | Pieni Magellanin pilvi | Sextans A | Sextans B | Suuri Magellanin pilvi | UGC-A 86 | UGC-A 92 | Wolf-Lundmark-Melotte

Kääpiöellipsigalaksit

Barnardin galaksi | GR 8 | Jousimiehen kääpiögalaksi | IC 5152 | NGC 147 | Pegasuksen kääpiögalaksi | Vesimiehen kääpiögalaksi

Kääpiösferoidigalaksit

Andromeda I | Andromeda II | Andromeda III | Andromeda V | Ilmapumpun kääpiögalaksi | Ison karhun I kääpiögalaksi | Ison karhun II kääpiögalaksi | Jousimiehen kääpiöellipsigalaksi | Kassiopeian kääpiögalaksi | Kuvanveistäjän kääpiögalaksi | Kölin kääpiögalaksi | Leo I | Leo II | Lohikäärmeen kääpiögalaksi | NGC 185 | Pegasuksen kääpiösferoidigalaksi | Pienen karhun kääpiögalaksi | Sekstantin kääpiögalaksi | Sulatusuunin kääpiögalaksi | Tukaanin kääpiögalaksi | Valaan kääpiögalaksi

Mahdolliset jäsenet

2318-42 | Argon kääpiögalaksi | Camelopardalis A | Kauriin kääpiögalaksi | NGC 404 | NGC 1560 | NGC 1569 | Sextans C | UGC 9128 | UKS 2323-326