Oskar Relander

Karl Adolf Oskar Relander (12. tammikuuta 1863 Sortavala – 19. syyskuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen pedagogi ja kansanrunouden tutkija. Hän oli poliittisista syistä karkotettuna Siperiaan 1916–1917.

Henkilöhistoria

Relanderin vanhemmat olivat apteekkari Erik Oskar Relander ja Rosa Hällström. Relander valmistui filosofian kandidaatiksi 1888 ja lisensiaatiksi 1894 ja opiskeli sen jälkeen Berliinin yliopistossa 1889–1890 ja 1891–1892. Hän teki opintomatkan Saksaan, Tanskaan, Hollantiin ja Sveitsiin 1905–1910. Opintojen päätyttyä Relander oli nykyisen Suomen Kuvalehden edeltäjän päätoimittaja vuonna 1894. Ollessaan Jyväskylän seminaarin suomen kielen lehtorina 1897–1905 hän toimi muutamia vuosia Jyväskylän kunnallispolitiikassa valtuuston jäsenenä ja puheenjohtajana. Parin vuoden kansakouluntarkastajan viran hoidon jälkeen Relander teki pitkän uran Sortavalan seminaarin johtajana 1908–1928. ^[1]

Jo kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov ajoi Sortavalan seminaarin muuttamista venäjänkieliseksi ja siirtämistä Haminaan. Sama hanke nousi myöhemmin uudestaan esiin ja Relander laati ja allekirjoitti sitä vastustavan kirjelmän. Siirtohanke peruttiinkin. Hänen poikansa Ilmari Relander lähti Saksaan jääkärikoulutukseen ja kun hän palasi kotimaahan, häneltä löytyi räjähteitä. Myös isää Oskar Relanderia pidettiin saksalaismielisenä ja hänet karkotettiin marraskuussa 1916 Siperiaan, josta hän palasi seuraavana vuonna ja sai sankarin vastaanoton.^[2]

K. A. O. Relanderin puoliso oli Bertha o.s. Wiiger t. Wüger^[3]. Heidän pojistaan Ilmari Relander oli jääkärieversti^[4] ja Tauno Relander oli lääkintöneuvos^[5] ja Relanderin sukua selvittänyt sukututkija.

Teoksia

Erimielisyydestä. Kansanvalistus–seuran toimituksia 84. Kansanvalistusseura, Helsinki 1893
Kuvakielestä vanhemmassa suomalaisessa lyyrillisessä kansanrunoudessa, väitöskirja. Suomalainen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1894
Karjalan kuvia : kuvat I. Backmanin valokuvien mukaan. Weilin & Göös 1893
Ludvig Anzengruberin elämäkerta. Helsinki 1895
Etelä–Afrikka ja sen tasavallat. Gummerus 1900
Pohjois– ja Itäkarjala. Suomen maakunnat 2. Kansanvalistusseura, Helsinki 1904
Lasten puutarhahommat. WSOY 1905
Puutarhakirja kansakouluja varten. WSOY 1905, 2. painos 1909, 3. painos 1914, 4. painos 1919
Sissisotien ajoilta. Otava 1907
Kertomus seminaarien puutarhanhoidosta sekä toivomuksia miten puutarhanhoito seminaareissa olisi järjestettävä : koulutoimen ylihallituksen määräyksestä kesällä 1909 tehtyjen tarkastusten johdolla K. A. O. Relander. Suomen senaatti, Helsinki 1912
O. A. Hainari : muistelmia. Kansanvalistusseuran toimituksia 175. Kansanvalistusseura, Helsinki 1917
Vankilasta ja Siperiasta. Otava 1918 (Teos e-kirjana Projekti Lönnrotissa)
Alku–Kantelettaren korjaukset ja lisäykset : Elias Lönnrotin käsikirjoituksen mukaan painosta julk. O. Relander. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1929

Suomennoksia

Georg Moritz Ebers: Sisaret : romaani ; suom. Fredrik Joel Pätiälä ja Kaarlo Adolf Oskar Relander. Söderström. Porvoo 1883
Kristian Mandrup Elster: Kertomuksia 1 : Ylämaan tarina. Wickström, Sortavala 1888
Pierre Loti: Islannin kalastajat. Otava 1890, 2. painos 1907
Kristian Mandrup Elster: Vaarallista väkeä ; norjan kielestä suom. O. Relander. Otava 1891
Karl Gabriel Thiodolf Rein: Johana Vilhelm Snellmanin elämä : Edellinen osa. Otava 1895–1896, 2. tark. painos 1904
Karl Gabriel Thiodolf Rein: Johana Vilhelm Snellmanin elämä : Jälkimmäinen osa. Otava 1895–1896, 2. tark. painos 1905
Harald Höffding: Jean Jacques Rousseau ja hänen filosofiansa. Suurten miesten elämänkertoja 2. Otava 1898

Lähteet

O. Relander SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
Lisää luettavaa aiheesta Oskar Relander on Wikiaineistossa
Teokset Fennica-tietokannasta

Viitteet

↑ K. A. O. Relander. Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 24.01.1913, nro 4, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.11.2017.
↑ Sari Eskelinen: Sortavalan seminaari viranomaisten silmätikkuna. Ostiensis. 2/2005. Joensuu: Joensuun yliopisto. Viitattu 25.4.2009. ^{[vanhentunut linkki]}
↑ Aikalaiskirja 1920 s. 376, 377. Helsinki: Otava 1920. (tässä lähteessä Wüger)
↑ Oskar Relander rajaseudun runokylissä, Viikko Pohjois-Karjala 1.7.2015 (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 528-529. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.