Jules Supervielle
| Jules Supervielle | |
|---|---|
 Jules Supervielle 1948. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1884 Montevideo, Uruguay |
| Kuollut | 1960 (75–76 vuotta) Pariisi, Ranska |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | ranska |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Jules Supervielle (1884 Montevideo, Uruguay – 1960 Pariisi, Ranska) oli uruguaylais-ranskalainen kirjailija.[1]
Supervielle oli alle vuoden ikäinen kun hänen vanhempansa kuolivat.[2] Hän paljasti ensimmäisen maailmansodan aikana kirjesensorina toimiessaan vakooja Mata Harin. Hän asui vuorotellen Etelä-Amerikassa ja Ranskassa. Vaikka hänen tuotannossaan on surrealistisia piirteitä, hän on ensisijaisesti panteisti.[1]
Suomennettuja runoja
- Lähde[3]
- Antologioissa
- Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa, toim. Ritva Haavikko, Helsinki: WSOY 2003 ISBN 951-0-22877-X
- Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. Aale Tynni, Helsinki: WSOY 1957, 1974 ISBN 951-0-06216-2, 2004 ISBN 951-0-29121-8
- Salaperäinen seurue: runoja jotka tulivat ja jäivät, suom. ja toim. Pentti Saaritsa, WSOY 1997 ISBN 951-0-22208-9
- Suurempi kuin sydämeni: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, toim. ja suom. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Kirjapaja 1982 ISBN 951-621-339-1
- Runot
- Ajan hevoset, suom. Markku Paasonen, teoksessa: Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa
- Elämä (Vivre), suom. Aale Tynni, teoksessa: Tuhat laulujen vuotta
- Jumala ajattelee ihmistä (Dieu Pense à l'Homme), suom. Aale Tynni, teoksessa: Tuhat laulujen vuotta (vain laitoksissa 1974, 2004)
- Lautréamont, suom. Pentti Saaritsa, teoksessa: Salaperäinen seurue
- Poppeli tähtien alla (Un peuplier sous les étoiles), suom. Aale Tynni, teoksessa: Tuhat laulujen vuotta
- Rukous tuntemattomalle, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Suurempi kuin sydämeni
- Sairaus, suom. Annikki Tähkä ja Henry G. Gröndahl, julkaisussa: Ajan kirja: kirjallinen neljännesvuosilehti 1949 ; nro 3
- Tuntemattomat ystävät, suom. Pentti Saaritsa, teoksessa: Salaperäinen seurue
Markku Paasosen suomentamia Superviellen runoja on julkaistu Nuori voima -lehdessä (1998: 2).[4]
Lähteet
- ↑ a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Supervielle, Jules”, Otavan kirjallisuustieto, s. 753. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ Historique: Jules Supervielle. webetab.ac-bordeaux.fr (Archive.org) viitattu 8.10.2021 (ranskaksi)
- ↑ Jules Supervielle , (Arkistoitu – Internet Archive) Luettelo suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 28.9.2021, viitattu 8.10.2021
- ↑ Nuori voima, finna.fi, viitattu 8.10.2021
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jules Supervielle Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
