Joie Chitwood
| Joie Chitwood | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Kansalaisuus |  Yhdysvallat |
| Formula 1 -ura | |
| Aktiivivuodet | 1950 |
| Talli(t) | Kurtis Kraft |
| Kilpailuja | 1 |
| Maailmanmestaruuksia | 0 |
| Voittoja | 0 |
| Palkintosijoja | 0 |
| Paalupaikkoja | 0 |
| Nopeimpia kierroksia | 0 |
| MM-pisteitä | 1 |
| Ensimmäinen kilpailu | Indianapolis 500 1950 |
| Viimeinen kilpailu | Indianapolis 500 1950 |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
George Rice "Joie" Chitwood (14. huhtikuuta 1912 – 3. tammikuuta 1988) oli yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja sekä liikemies.[1][2]
Chitwood aloitti kilpa-ajajan uransa vuonna 1934 ajamalla Dirt Track -kisoissa, josta eteni Yhdysvaltojen rata-autoiluun.[1] Hän osallistui Indianapolis 500 -kilpailuun seitsemän kertaa kausina 1940–1941 ja 1946–1950.[1][2][3] Hän ajoi kolme kertaa viidenneksi saavuttaen 5 pistettä, joista yksi (1950) on laskettu mukaan F1-tuloksiin.[1][2][3] Chitwood oli viides vuoden 1950 kilpailussa, jossa hän jakoi sijoituksensa Tony Bettenhausenin kanssa saavuttaen yhden pisteen.[1][2][3][4] Hän oli ensimmäinen Indy 500 -kilpailussa turvavyötä käyttänyt kuljettaja.
Chitwood kiersi neljäkymmentä vuotta Pohjois-Amerikkaa "Joie Chitwood Thrill Show"– taitoajoesityksensä kanssa.[1] Chitwood teki vuonna 1978 maailmanennätyksen ajamalla Chevrolet Chevettellä 9 kilometriä kahdella pyörällä. Hänen jäätyään eläkkeelle, hänen poikansa jatkoivat esitystä nimellä "Joie Chitwood Chevy Thunder Show".[1] Hänen pojanpoikansa Joie Chitwood Kolmas valittiin vuonna 2004 Indianapolis Motor Speedwayn toimitusjohtajaksi ja on toiminut myös Daytona International Speedwayn johtotehtävissä vuosina 2010-16.[1][5]
Chitwood oli myös stuntmiehenä Hollywoodissa.[1] Hänen ensimmäinen stuntkohtauksensa oli elokuvassa Surmanajaja.[1] Vuonna 1973 hän sai esitettäväksi kohtauksen James Bond -elokuvasta Elä ja anna toisten kuolla, jossa hän teki pienen stunt-miehen roolin.[1]
Chitwood toimi myös autojen turvallisuuskonsulttina. Vuonna 1965 hän kertoi romuttaneensa yli 3 000 autoa tutkimustarkoituksissa.
Chitwood valittiin National Sprint Car Hall of Fameen vuonna 1993 ja Motorsports Hall of Fame of Americaan vuonna 2010.[1][6][7]
Formula 1 -tulokset
| Vuosi | Talli | Valmistaja | Moottori | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | Sijoitus | Pisteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1950 | Ervin Wolfe | Kurtis Kraft 2000 | Offenhauser L4 | GBR | MON | 500 5* | SUI | BEL | FRA | ITA | 20. | 1[1][2] |
* = Jaettu auto.
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Joie Chitwood - United States ESPN. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Joie Chitwood ChicaneF1.com. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Joie Chitwood Indianapolis 500 Stats Indianapolis 500 Historical Stats. Indianapolis Motorspeedway. Arkistoitu 29.5.2016. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
- ↑ 1950 Indianapolis 500 - Race Result Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Joie Chitwood III Leaders. International Speedway Corporation. Arkistoitu 2.8.2017. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
- ↑ 1993 - Fourth National Sprint Car Hall of Fame Inductions Inductees. National Sprint Car Hall of Fame & Museum. Arkistoitu 26.4.2015. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Joie Chitwood, Historic, Class of 2010 Inductees. Motorsports Hall of Fame of America. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
Formula 1 -kaudelle 1950 osallistuneet kuljettajat
| ||||||||||
