Hesperian esplanadi

Hesperian esplanadi (ruots. Hesperiaesplanaden) on kapeahko Töölön­lahden rannalta Taival­lahdelle johtava puisto­vyöhyke Etu- ja Taka-Töölön rajalla Helsingissä. Sen reunoja pitkin kulkevat Eteläinen ja Pohjoinen Hesperian­katu. Sen kohdalla kannas, joka yhdistää Helsingin­niemen ja siellä sijaitsevan Helsingin keskustan mantereeseen, on kapeimmillaan, noin kilo­metrin levyinen.

Hesperiankadut alkavat Mannerheimin­tieltä, joka erottaa Hesperian esplanadin Töölön­lahden rannalla olevasta Hesperian puistosta. Muut Hesperian esplanadin poikki kulkevat kadut ovat Töölönkatu, Runeberginkatu, Mechelininkatu ja Hieta­kannaksen­tie. Puisto­vyöhyke on Runebergin­kadun itä­puolella noin 60 metrin, länsi­puolella yli 100 metrin levyinen.

Puistoon on istutettu muun muassa hevos­kastanjoita. Siellä sijaitsevat myös sijaitsevat Veikko Myllerin suunnittelema Risto Rytin muisto­merkki Vastuun vuodet vuodelta 1994 lähellä Mannerheimintietä^[1] sekä Matti Peltokankaan suunnittelema Lauri Kristian Relanderin muistomerkki Alhaalta ylös, sisältä ulos vuodelta 1996 Runebergin­kadun kulmassa.^[2]

Runebergin- ja Mechelininkatujen välisellä osuudella Hesperian esplanadilla on leikkipuisto Taivallahti, jossa on myös pieni uima-allas ja luistin­rata. Iltaisin siellä oleva rakennus toimii Nuoriso­asiain­keskuksen nuoriso­tilana.^[3]

Töölö oli vielä 1800-luvun lopulla selvästi varsinaisen kaupunki­alueen ulkopuolella. Kuitenkin jo 1700-luvulla nykyisen Hesperian­kadun kohdalla kulki Taival­lahden rannalle johtava tie, Edes­viks­vägen (Taival­lahden­tie). Myöhemmin se sai nimen Fattigs­gårds­vägen (Köyhäin­talon­tie), koska sitä pitkin kuljettiin myös nykyisen Kivelän sairaalan alueella sijainneelle köyhäintalolle.^[4]

Nykyisen Hesperian esplanadin kohdalle on suunniteltiin ehdotettiin 1890-luvulla Hesperian kanavaa, joka olisi yhdistänyt Töölön­lahden ja Taival­lahden. Sen tarkoituksena olisi ollut edistää Töölön­lahden veden vaihtuvuutta, mutta myös parantaa vesi­liikenne­yhteyksiä kaupungin eri satamien välillä. Rakentamista perusteltiin myös esteettisillä syillä.^[5]

Töölön ensimmäiseen, Gustaf Nyströmin ja Lars Sonckin laatimaan ja vuonna 1906 vahvistettuun asemakaavaan kanava ei kuitenkaan sisältynyt, vaan sen paikalla oli vain normaali­levyinen katu nimeltä Hesperiagatan, jonka länsi­päässä olisi ollut Taival­lahden tori.^[5][6] Kanavan rakentamista ehdotettiin kuitenkin pian tämän jälkeen uudestaan, ja laaditun suunnitelman mukaan sen rantoja pitkin olisivat kulkeneet Eteläinen ja Pohjoinen Hesperian­katu (ruots. Södra och Norra Hesperiagatan)^[5]

Vuonna 1917 vahvistettiin alueen uusi asema­kaava. Siinä kanava­suunnitelmasta oli luovuttu, mutta sen paikalle päätettiin rakentaa leveä puistokatu, joka myöhemmin voitaisiin tarvittaessa muuttaa kanavaksi. Päätökseen vaikutti erityisesti kaupungin asemak­aava­toimi­kunnan lausunto, jonka mukaan suunnitteilla olleeseen Töölön kaupungin­osaan oli ennestään varattu liian vähän puistoja.^[7]

Puistoalue oli kallioinen, mutta 1930-luvulla se tasoitettiin, kun alueella toteutettiin Birger Brunilan suunnittelemat istutus­työt. Ne aloitettiin silloisen Turun­tien (nyk. Mannerheimin­tien) puoleisesta päästä vuonna 1931 ja valmistuivat vuonna 1936, länsi­päästä eli Taival­lahden alueella kuitenkin vasta 1940-luvulla.^[5]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hesperian esplanadi Wikimedia Commonsissa