Grönvikin lasitehdas

Grönvikin lasitehdas
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Sijainti Iskmo, Mustasaari
Koordinaatit 63°11′35″N, 21°33′40″E
Aloitti toimintansa 1813
Lopetti toimintansa 1907
Tuotteet lasit ja pullot
Tehdastyyppi lasitehdas
Perustaja Johan Grönberg
Perustettu View and modify data on Wikidata
Kartta
Grönvikin lasitehdas
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK

Grönvikin lasitehdas toimi Iskmossa Mustasaaressa 1813–1907. Tehtaan perusti vaasalainen kauppias Johan Grönberg. Lasitehtaan yhteydessä toimi myös jonkin aikaa fajanssitehdas ja laivaveistämö.

Tehdas valmisti aluksi apteekkilasia, pulloja ja ikkunalasia. Koska tehdas sijaitsi meren rannalla sen tuotteita voitiin myös viedä Ruotsiin ja Itämeren rantavaltioihin. Vuonna 1844 alkoi puristelasin valmistus (punssi- ja juomalasit sekä kerma- ja sokeriastiat) ja tehtaassa valmistettiin myös ns. sinistä lasia. 1800-luvun puolivälin jälkeen tehdas alkoi siirtyä sekalaisen talouslasin tuotannosta pullojen ja ikkunalasin tuotantoon.

Vuonna 1891 tapahtuneen tulipalon jälkeen tehdas uudistettiin perusteellisesti ja se erikoistui ikkunalasin tuottamiseen. Tehtaalle hankittiin tätä varten Belgiasta jatkuvakäyttöinen ammeuuni jonka avulla ikkunalasia voitiin puhaltaa vuorotyönä. Koska suurikokoisten ikkunaruutujen puhaltaminen vaati ammattitaitoa tuli tehtaalle myös lasinpuhaltajia Belgiasta. Grönvikin tehdas oli aikanaan Pohjoismaiden suurin ikkunalasin tuottaja mutta se joutui lopettamaan toimintansa 1907 ikkunalasin ylituotannon takia. Kilpailijat ostivat tehtaan ja purkivat sen rakennukset ja koneet.

Lasitehtaasta on säilynyt kaksikerroksinen päärakennus puistoineen sekä pehtoorintalo.

Lähteet

  • Suomen lasitehtaat (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Lasia ja kristallia Vallooniasta (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.

Aiheesta muualla

  • Grönvikin kartanon sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Annala, Vilho: Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan. II osa. Kehitys vuoden 1809 jälkeen. Ensimmäinen nide, s. 173–205. Helsinki: Suomen lasiteollisuusliitto, 1948.
  • n
  • k
  • m
Mustasaari
  • Pohjanmaa
  • Vaasan seutukunta
Historia
Mustasaaren vaakuna
Kylät ja kunnanosat
Mustasaari
  • Aniksor
  • Böle
  • Gerby
  • Höstvesi
  • Iskmo
  • Karkmo
  • Karperö
  • Martois
  • Miekka
  • Norra Helsingby
  • Norra Jungsund
  • Runsor
  • Singsby
  • Sepänkylä
  • Staversby
  • Södra Helsingby
  • Södra Jungsund
  • Toby
  • Tölby
  • Veikarsby
  • Vikby
  • Voitby
  • Västervik
Björköby
Koivulahti
Raippaluoto
Sulva
  • Munsmo
  • Rimal
  • Västersolv
  • Yttre Sundom
  • Östersolv
  • Övre Sundom
Luonto
Talous
Kulttuuri
  • Aava Kertun Kotitila
  • Björköbyn kotiseutumuseo
  • Bodbackan kalastaja-aitat
  • Byagården
  • Granösundin saaristolaismuseo
  • Maailmanperintöportti
  • Mustasaaren Musiikkijuhlat
  • Mårtes talomuseo
  • Raippaluodon kotiseutumuseo
  • Sommaröhallen
  • Sommarön linnakealue
  • Stundarsin museo ja kulttuurikeskus
    • Hemmergården
    • Stundarsin vanha asutusalue
  • Stundarsin kalaasit
  • Svedjehamnin näkötorni
  • Södra Vallgrundin kalastusmuseo
  • Tuovilan kivisilta
  • Taideteokset ja muistomerkit
Seurakunnat
Seurakunnat
Kirkot
Urheilu ja liikunta
Urheiluseurat
  • KoMu HT
  • FC Komu
  • FC Korsholm
  • FC Kuffen
  • IF Femman
  • IF Hoppet
  • IF Kvarken
  • Iskmo-Jungsund BK
  • Korsholms IBK Crusaders
  • Smedsby AIK
  • Solf IK
Liikuntapaikat
  • Botnia-halli
  • Helsingbyn kenttä
  • Jungsundin kenttä
  • Karperön kenttä
  • Koivulahden knettä
  • Mustasaaren keskusurheilukenttä
  • OP-Arena
  • Raippaluodon kenttä
  • Sepänkylän tekonurmi
  • Skatilan kenttä
  • Sulvan kenttä
Liikenne
Muuta