Elinkaarimalli

Tämä artikkeli kertoo julkisten hankintojen toteuttamisesta. Muun muassa politiikkaan sekä sosiaali- ja terveystyöhön liittyy käsite elämänkaarimalli.

Elinkaarimalli (engl. public-private partnership, lyh. PPP) on hankintamalli, jossa yksityinen yritys vastaa julkisen hankkeen toteutuksesta kokonaisuutena ja tyypillisesti huomattavasti tavanomaisia sopimuksia pidemmän ajan. Useimmissa elinkaarimallihankkeissa yksityisen palvelutuottajan vastuulle kuuluvat hankkeen suunnittelu, rahoitus, toteutus sekä ylläpito ja palvelujakson pituus on useista vuosista kymmeniin vuosiin.lähde?

Yleistä

Elinkaarimallin kaikki kustannukset jaetaan tavallisesti palvelumaksuina koko sopimusjaksolle, eikä toteutus vaadi tilaajalta suuria alkuinvestointeja, kuten tavanomaisissa julkisrahoitteisissa hankkeissa. Tämän ansiosta elinkaarimallit tarjoavat hyvän keinon kalliiden hankkeiden toteuttamiseen myös esimerkiksi laskusuhdanteen aikana. Riippumattomuus vuosittaisista investointibudjeteista mahdollistaa myös monissa tapauksissa tiiviimmän toteutuksen, jonka ansiosta lopputuote saadaan aikaisemmin käyttöön ja hankkeen takaisinmaksu alkaa nopeammin.[1]

Elinkaarimallin etuna pidetään parempaa fokusta hankkeen elinkaaren kokonaiskustannuksiin, kun sekä suunnittelun, rakentamisen, käytön ja ylläpidon riskit ja vastuut ovat samalla osapuolella. Näin esimerkiksi rakentamiskustannuksissa säästämällä ei epäsuorasti aiheuteta ylläpidon kustannusten kohtuutonta nousua. Lisäksi elinkaarimalli tarjoaa julkiselle tilaajalle kokonaispaketin, jonka kustannukset ovat tunnettuja koko sopimuskauden ajan. Tämä helpottaa julkisen toimijan budjetin suunnittelua.lähde?

Suomessa suurimmat elinkaarimallihankkeet ovat olleet tiehankkeita.lähde? Vuosina 1997-2012 toteutettu valtatien 4 osuus Järvenpää-Lahti oli ensimmäinen Suomessa elinkaarimallilla toteutettu tieprojekti[2]. Elinkaarimallia on hyödynnetty myös julkisten palveluyksiköiden, kuten sairaaloiden ja koulujen toteutuksessa. Esimerkiksi Espoon kaupunki on soveltanut elinkaarimallia jo yli kymmenessä hankkeessa. Tunnetuin niistä on Kaivomestarin kiinteistö, jossa toimivat lukio, uimahalli ja kuntosali.lähde?

Kritiikkiä

Elinkaarimallia on arvosteltu köyhän miehen osamaksukauppana, joka syö budjettirahat pitkälle tulevaisuuteen. Sen sanotaan olevan kallis toteuttamismuoto, koska yksityissektorin toimijoiden tulee maksaa voittoa omistajilleen ja niiden lainarahoitus tulee aina kalliimmaksi kuin valtion.[2] Myös elinkaarimallihankkeen tarjouskilpailuun liittyvät kustannukset ovat usein tavanomaista rakentamis- tai suunnittelu- ja rakentamishanketta korkeammat.lähde?

Katso myös

  • Tilaaja-tuottajamalli

Lähteet

  1. ↑ Lahden moottoritie siirtyy Liikennevirastolle Yle uutiset, 30.8.2012, päivitetty 4.11.2015
  2. ↑ a b [1]

Aiheesta muualla

  • Rakennusteollisuus ry:n ylläpitämä tiedotussivu elinkaarimalleista (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Kriittinen arvio elinkaarimallista (englanniksi)
  • Elinkaarimalli instituutti (Arkistoitu – Internet Archive) Puola
  • C.R.E.A.M. Europe PPP Alliance
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.