Aktiivinen jousitus

Aktiivinen jousitus tai aktiivijousitus on lähinnä autoissa käytettävä järjestelmä, jolla pyritään aktiivisesti vaimentamaan korin kallistelu- ja nyökkäilyliikkeitä hydrauliikan, jousituksen ja iskunvaimentimien yhteistyöllä. Aktiivijousituksen tietokone saa jatkuvasti tietoa eri puolille autoa sijoitetuista antureista ja sensoreista reagoiden jatkuvasti tienpinnassa tapahtuviin muutoksiin. Alun perin aktiivijousituksen kehitti Lotuksen perustaja Colin Chapman 1980-luvulla, tarkoituksenaan parantaa kilpa-autojen ajettavuutta mutkissa.

Aktiivijousituksen voi toteuttaa eri tavoilla:

• Hydraulisessa järjestelmässä hydraulipumppu tuottaa painetta servoille. Tietokone antaa saamansa datan perusteella jatkuvasti käskyjä servoille. Servoilla toteutettuun aktiivijousitukseen liittyy aina automaattinen tasonsäätö ajotilanteen mukaan. Jousituksen taso on tällöin myös kuljettajan säädettävissä.

• Puoliaktiivinen järjestelmä muuttaa ainoastaan iskunvaimentimien jäykkyyttä, eikä ole mitenkään tekemisissä itse jousen kanssa. Yksinkertaisuutensa vuoksi puoliaktiivinen jousitus on huomattavasti halvempi kuin aktiivijousitus.

• Solenoidiohjattu on kaikista yleisin aktiivijousitustyypeistä. Siinä solenoidit säätävät jousien sekä iskunvaimentimien jäykkyyttä.

• Magneettireologinen (engl. magneto rheological) järjestelmä on oikeastaan kehittyneempi versio puoliaktiivisesta jousituksesta. Tässä järjestelmässä iskunvaimentimet sisältävät magneettista nestettä, jonka viskositeettia pystytään muuttamaan millisekunneissa magneettien avulla.

• 1987 – Mitsubishi Galant, ”Dynamic ECS”. Ensimmäinen tuotantoauto, jossa oli puoliaktiivinen jousitus.
• 1989 – Citroën XM, puoliaktiivinen ”Hydractive I”
• 1990 – Infiniti Q45, ”FAS”. Ensimmäinen tuotantoauto, jossa oli aktiivinen jousitus.
• 1990 – Toyota Supra, ”TEMS”
• 1991 – Mitsubishi GTO, ”ECS”
• 1991 – Toyota Soarer, ”Active”
• 1992 – Toyota Celica
• 1992 – Citroën Xantia, puoliaktiivinen ”Hydractive II” ja ”Activa”-kallistuksenesto
• 1993 – Cadillac, useita eri malleja
• 1996 – Jaguar XK8, ”CATS”
• 1997 – Jaguar XJ, ”CATS”
• 1999 – Land Rover Discovery 2, ”ACE”
• 1999 – Mercedes-Benz CL, ”ABC”
• 1999 – Lexus LX470
• 2001 – Citroën C5, puoliaktiivinen ”Hydractive 3” ja ”3+”
• 2002 – Jaguar S-Type, ”CATS”
• 2002 – Mazda6
• 2002 – BMW BMW 7-sarja
• 2002 – Maserati Coupé
• 2002 – Cadillac Seville, ”MagneRide”
• 2003 – Mercedes-Benz S-sarja
• 2003 – useita General Motorsin autoja (mm. Chevrolet Corvette), ”MagneRide”
• 2004 – Opel Astra, ”IDS”
• 2004 – Volvo S60, ”4-C Active Chassis”
• 2004 – Volvo V70, ”4-C Active Chassis”
• 2005 – Citroën C6, puoliaktiivinen ”Hydractive 3+”
• 2007 – Lexus GS, ”ASSS”
• 2007 – Maserati GranTurismo
• 2008 – Audi TT, ”Magnetic Ride”
• 2008 – Alfa Romeo MiTo, ”MMSDC”

Suurimpaan osaan näistä autoista aktiivijousitus on lisävaruste.