Ajoneuvon polttoaineenkulutus

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Ajoneuvon polttoaineenkulutus tarkoittaa ajoneuvon liikkumiseen vaatimaa polttoaineen määrää. Euroopassa polttoaineenkulutus ilmoitetaan tavallisesti litroina sadalla kilometrillä (l/100 km). Vaihtoehtoinen tapa on ilmaista maileina matka, jonka auto pääsee yhdellä gallonalla (mpg, miles per gallon). Polttoaineenkulutuksen ja polttomoottorisen ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen välillä on suora yhteys.

Myös sähköautojen kulutusta voidaan mitata, mutta koska sähköauto ei käytä nestemäistä polttoainetta, mitataan sen sijaan suoraan energian määrää, yleensä (kilo)wattitunteja. Tähän ei ole vielä vakiintunut yhtä virallista tapaa, mutta yleisimpiä ovat wattitunti per kilometri (Wh/km), kilowattitunti per sata kilometriä (kWh/100 km) tai kilometrejä / maileja per kilowattitunti (mi/kWh tai km/kWh). Koska sähköautot ovat vielä melko uusia ja tuntemattomia, on niihin liittyvä termistökin valtaosalle vieras. Tämän vuoksi etenkin englanninkielisessä maailmassa on otettu käyttöön myös termi mpge (maileja per gallona-vastine, miles per gallon-equivalent). Tämä muuntaa sähköauton kulutuksen muotoon, joka vastaa perinteisen polttomoottoriauton kulutusta vertaamalla energiankulutusta polttoaineen sisältämään energian määrään.

• Moottorin hyötysuhde, joka riippuu moottorin tyypistä ja tehosta, polttoaineen energiasisällöstä, kulkuneuvon omamassasta ja lastin painosta sekä moottorin kierrosnopeudesta.
• Ilmanvastus, joka kasvaa nopeuden neliön mukaisesti. Ilmanvastuksen voittamiseen tarvittava teho kasvaa nopeuden kuution mukaisesti. Auton aerodynaaminen muoto.
• Jousitus, joka johtuu iskunvaimentimien jousien aiheuttamaa heiluriliikkeettä estävästä kitkasta.
• Vierintävastus, joka aiheutuu renkaiden ja tien muodonmuutoksista ja luistosta. Riittävät rengaspaineet. Rengaspaineiden valvontajärjestelmä (TPMS). Myös sääolot vaikuttavat tähän (tiellä oleva vesi, lumi, loska, yms.)
• Ajotapa. Esimerkiksi turha jarruttelu ja kiihdyttely lisää polttoaineenkulutusta. Taloudellinen ajotapa.
• Vaihteiston häviöt. Manuaalivaihteiston hyötysuhde on korkeampi kuin automaattivaihteiston.
• Ilmastointi. Ilmastointilaitteen kompressori vaatii 0,5–8 kW:n tehon.
• Sähkölaitteet. Ajovalot, autoradio, kaiuttimet, penkinlämmittimet jne.
• Start/Stop-järjestelmä
• Sähköautojen moottorijarrutus, joka lataa akkuja ottamalla talteen liike-energian ja muuntamalla sen takaisin sähköksi

Polttoaineen litramääräiseen kulutukseen vaikuttaa suuresti polttoaineen energiasisältö eli lämpöarvo. Alla olevassa taulukossa on erilaisten nestemäisten polttoaineiden lämpöarvoja:

Esimerkiksi litra dieseliä sisältää noin 11 prosenttia enemmän energiaa kuin bensiini, minkä vuoksi dieseliä kuluisi samalla moottorin hyötysuhteella samalla matkalla litramääräisesti noin 10 prosenttia vähemmän kuin bensiiniä. Etanolia taas vastaavasti kuluisi noin 48 prosenttia enemmän kuin bensiiniä. Vastaavasti, jos verrataan sähköauton kulutusta polttomoottoriautoon, 20 kWh/100 km tyypillinen sähköauton kulutus on bensiinin energiasisältöön verrattuna n. 168,5 mpge eli 1,4 l/100 km.^[1]

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Euroopan unionissa kaikkien kulkuneuvojen polttoaineenkulutus testataan standardoidussa testissä, johon kuuluvat EU-kaupunki, EU-maantie ja EU-yhdistetty, joka on kaupunki- ja maantieajon yhdistelmä. Nykyisin käytössä oleva testaustapa on WLTP-mittaus.^[2]

EU:n tavoitteena on saada vuoteen 2015 mennessä uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt alle 130 g/km ja vuoteen 2020 alle 95 g/km.^[3]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ajoneuvon polttoaineenkulutus.

• Laskuri polttoaineen kulutuksen hinnan laskemiseen