Afrikanranska
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/87/Francophone_Africa_2018.png/250px-Francophone_Africa_2018.png)
Afrikanranska (ransk. français africain) on yleistermi kaikille Afrikan mantereella puhuttaville ranskan kielen varianteille. Vuonna 2018 ranskanpuhujia mantereella arvioitiin olevan noin 141 miljoonaa. Väkilukuun suhteutettuna eniten ranskan puhujia oli Mauritiuksella (73 % koko väestöstä) kun taas absoluuttisesti mitattuna Kongon demokraattisessa tasavallassa (42,5 miljoonaa).[1] Afrikassa on enemmän ranskan puhujia kuin missään muualla yksittäisellä mantereella.[2]
Afrikassa on yhteensä 21 maata, joissa ranska on virallinen kieli.[3] Monikielisyys on yleistä.[4] Mantereen väestönkasvun kiihtyessä ranskankielisten afrikkalaisten määrän uskotaan vain kasvavan tulevaisuudessa.[5]
Jaottelu
Afrikanranska ei ole yksi yhtenäinen ranskan kielen variantti, vaan pelkästään maantieteellinen yleistävä termi. Afrikassa puhuttavat ranskan kielen variantit voidaan jakaa karkeasti viiteen alaryhmään maantieteellisen sijainnin perusteella:[6]
- Läntinen ja keskiafrikkalainen ranska (mm. senegalin-, kamerunin-, ja nigerinranska)
- Maghribinranska (mm. tunisian- ja marokonranska)
- Djiboutinranska
- Intian valtameren ranska (mm. seychellien- ja mauritiuksenranska)
- Ranskan kreolit
Luettelo Afrikan maista ranskan kielen taidon mukaan
Ranskan taito Afrikan maissa Organisation internationale de la Francophonien mukaan (OIF).[7]
Valtio | Koko väkiluku | ranskankielisen väestön osuus | ranskankielisen väestön % osuus | Vuosi |
---|---|---|---|---|
![]() | 45 350 141 | 14 903 789 | 32,86% | 2022 |
![]() | 12 784 728 | 4 306 099 | 33,68% | 2022 |
![]() | 22 102 838 | 5 403 610 | 24,45% | 2022 |
![]() | 12 624 845 | 1 073 506 | 8,50% | 2022 |
![]() | 567 676 | 61 461 | 10,83% | 2022 |
![]() | 27 911 544 | 11 490 652 | 41,17% | 2022 |
![]() | 5 016 678 | 1 435 061 | 28,61% | 2022 |
![]() | 17 413 574 | 2 249 023 | 12,92% | 2022 |
![]() | 907 411 | 237 140 | 26,13% | 2022 |
![]() | 95 240 782 | 48 924 702 | 51,37% | 2022 |
![]() | 5 797 801 | 3 518 464 | 60,69% | 2022 |
![]() | 27 742 301 | 9 324 605 | 33,61% | 2022 |
![]() | 1 016 098 | 508 049 | 50% | 2022 |
![]() | 106 156 692 | 3 204 706 | 3,02% | 2022 |
![]() | 1 496 673 | 432 705 | 28,91% | 2022 |
![]() | 2 331 532 | 1 519 474 | 65,17% | 2022 |
![]() | 2 558 493 | 511 699 | 20,00% | 2022 |
![]() | 32 395 454 | 273 795 | 0,85% | 2022 |
![]() | 13 865 692 | 3 776 660 | 27,24% | 2022 |
![]() | 2 063 361 | 317 351 | 15,38% | 2022 |
![]() | 29 178 075 | 7 729 277 | 26,49% | 2022 |
![]() | 21 473 776 | 3 702 660 | 17,24% | 2022 |
![]() | 4 901 979 | 655 948 | 13,38% | 2022 |
![]() | 1 274 720 | 926 053 | 72,65% | 2022 |
![]() | 37 772 757 | 13 456 845 | 35,63% | 2022 |
![]() | 33 089 463 | 98 822 | 0,30% | 2022 |
![]() | 26 083 660 | 3 362 988 | 12,89% | 2022 |
![]() | 13 600 466 | 792 815 | 5,83% | 2022 |
![]() | 227 679 | 45 984 | 20,20% | 2022 |
![]() | 17 653 669 | 4 640 365 | 26,29% | 2022 |
![]() | 99 433 | 52 699 | 53,00% | 2022 |
![]() | 8 680 832 | 3 554 266 | 40,94% | 2022 |
![]() | 12 046 656 | 6 321 391 | 52,47% | 2022 |
Piirteitä
Suurimmat erot afrikanranskan ja yleiskielen välillä ovat sanastossa. Nämä sanastolliset erot jaetaan kahteen ryhmään: ei-ranskasta tulleet sanat sekä eriävän merkityksen omaavat sanat.[6] Eroja on myös ääntämyksessä ja kieliopissa.[2]
Englannin kielellä on ollut huomattava vaikutus afrikanranskaan etenkin sanastotasolla. Esimerkkejä:[4]
Afrikanranska | Yleiskieli | Suomeksi | Selitys |
---|---|---|---|
Je suis enjaillé(e) de toi. | Je t'aime vraiment. | Minä rakastan sinua tosi paljon. | Erityisesti Norsunluurannikolla käytetty enjailler-verbi tulee otaksuttavasti englannista (to enjoy) |
Je wanda. | Je me pose des questions. | Minä ihmettelen. | Erityisesti Kamerunissa käytetty ilmaus; todennäköisin peräisin englannista (to wonder) |
Lähteet
- ↑ Estimation du nombre de francophones (2018) Organisation internationale de la Francophonie. 2018. Viitattu 9.10.2022. (ranskaksi)
- ↑ a b French Language - Structure, Writing & Alphabet MustGo. 2022. Viitattu 9.10.2022. (englanniksi)
- ↑ French Speaking Countries in Africa WorldAtlas. 28.6.2018. Viitattu 9.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b L'Afrique, l'avenir de la langue française? BBC News Afrique. 15.4.2019. Viitattu 9.10.2022. (ranskaksi)
- ↑ Is French the language of the future? USA TODAY. Viitattu 9.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Is there a difference between French and African French? African Language Solutions. 11.9.2015. Viitattu 9.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Qui parle français dans le monde – Organisation internationale de la Francophonie – Langue française et diversité linguistique observatoire.francophonie.org. Viitattu 26.2.2023. (ranskaksi)