Ähtärin vaakuna

Ähtärin vaakuna

Ähtärin vaakuna on Ähtärin kaupungin tunnus. Vaakunan aihe viittaa seudun asuttaneisiin kolmen heimon eränkävijöihin. Paikkakunnan nimen alkuperästä on useita eri tulkintoja, mutta yhden niistä mukaan sana viittaa suomeksi rentukkaa tarkoittavaan vironkieliseen sanaan ätsä, johon myös vaakunan kukka viittaa.

Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä kaksi nuolta ristikkäin ja päällikkeenä paaluittain kolmas nuoli; kaikki hopeaa; saatteena kummassakin sivukulmassa kultainen viisilehtinen kukka.” Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar, ja Ähtärin kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 29. kesäkuuta 1951. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 25. lokakuuta samana vuonna.

Lähteet

  • Suomen kunnallisvaakunat, s. 173. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3.
  • Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 I:14 Ähtäri Kansallisarkiston digitaaliarkisto. [vanhentunut linkki]
  • Sulevi Riukulehto: Esihistoria ja Ähtärin nimi Ähtärin kaupunki. [vanhentunut linkki]
  • n
  • k
  • m
Historia
Ähtärin vaakuna
Kylät ja kaupunginosat
  • Kirkonkylä
  • Alastaipale
  • Hankavesi
  • Inha
  • Inhan tehtaat
  • Itä-Ähtäri
  • Kivijärvi
  • Kukkeenkylä
  • Liesjärvi
  • Myllymäki
  • Mäkikylä
  • Niemisvesi
  • Peränne
  • Ruha
  • Rämälä
  • Vehu
  • Vääräkoski
  • Ähtärinranta
Kulttuuri
Seurakunnat
Urheilu ja liikunta
Urheiluseurat
Liikuntapaikat
  • Honkiniemen kenttä
  • Liikuntahalli
  • Mesikämmen-kylpylä
  • Mustikkajärven pallokenttä
  • Mustikkavuoren liikuntakeskus
  • Otsonkoulun tekonurmi
  • Ähtärin Golf
  • Ähtäri-halli
  • Ähtärin liikuntahalli
  • Ähtärin jäähalli
  • Ähtärin pesäpallokenttä
  • Ähtärin urheilukenttä
Koulutus
Muuta
Tämä heraldiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.